Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Tasa-arvo etenee työelämässä, parisuhteissa vanhat roolit pysyvät

Kuva: Colourbox

Sukupuolten välinen tasa-arvo on työelämässä ja muilla julkisen elämän alueilla muutamassa vuosikymmenessä kehittynyt merkittävästi. Sukupuoleen perustuva syrjintä on kielletty lailla, ja puhe- ja käyttäytymistavatkin ovat muuttuneet. Sukupuoleen perustuvaan halventamiseen tai aliarviointiin pyritään puuttumaan herkästi.

Yksityiselämässä kehitys ei sen sijaan ole ollut yhtä selvää. Lasten hoito ja kotityöt ovat yhä selvästi enemmän naisten kuin miesten vastuulla. Tilastokeskuksen mukaan naiset käyttävät tällä hetkellä kaikkiin kotitöihin keskimäärin noin 3 tuntia 40 minuuttia viikossa, kun miesten kotitöihin käyttämä aika jää kahteen ja puoleen tuntiin.

Naisten ja miesten tekemien kotitöiden määrän ero ei ole juurikaan pienentynyt sitten 1980-luvun. Sukupuoliroolien jämähtäminen paikalleen parisuhteissa saattaa vaikuttaa tasa-arvokehitykseen myös laajemmin yhteiskunnassa.

Miksi myönteinen tasa-arvokehitys ei tunnu yltävän parisuhteiden sisälle? Koska parisuhteissa on kyse tunteista, vastaa akatemiatutkija Tuula Juvonen.

On vaikeaa ryhtyä vaatimaan toiselta muutosta, sillä on mahdollista, että tämä lähtee pois suhteesta. Tuula Juvonen

Juvosen mukaan yhteiselämään liittyvät epätasa-arvoiset piirteet parisuhteissa nykyisin usein tunnistetaan ja niistä jopa keskustellaan - useimmiten kuitenkin vain yleisellä tasolla.

- Tunteet tekevät asioihin puuttumisesta vaikeaa. Lisäksi ihmisellä on parisuhteessa paljon pelissä. On vaikeaa ryhtyä vaatimaan toiselta muutosta, sillä on mahdollista, että tämä lähtee pois suhteesta, Juvonen sanoo.

Juvonen johtaa Suomen akatemian Vain me kaksi? Affektiivinen eriarvoisuus intiimisuhteissa -nimistä tutkimusprojektia, jossa pyritään selvittämään tunteisiin liittyvää vallankäyttöä parisuhteissa. Projektin muut tutkijat ovat tutkijatohtori Marjo Kolehmainen ja tutkijat Raisa Jurva ja Annukka Lahti.

- Aiemmissa tutkimuksissa nousee esille, että monet ihmiset osaavat kyllä nostaa esille omankin parisuhteensa tasa-arvon ongelmakohtia. Tämä ei vain välttämättä näytä johtavan muutokseen, Raisa Jurva sanoo.

Parisuhde ei ole vain kahden ihmisen liitto, vaan instituutio, johon liittyy valtavasti jaettuja käsityksiä ja uskomuksia.

- Käsitys siitä, millainen on hyvä parisuhde ja millaisia tunteita siihen liittyy, on historiallisesti ja kulttuurisesti muodostettu, Marjo Kolehmainen toteaa.

Myös tästä syystä suhteen pelisääntöjen muuttaminen voi olla vaikeaa. Vaikka pari itse haluaisi jakaa kotityönsä ja elämäntapansa sukupuolistereotypioiden vastaisesti, ympäristö ei tähän välttämättä suostu.

- Tämä voi näkyä esimerkiksi niin, että vaikka päiväkotiin olisi ilmoitettu, että lapsen sairaudesta saa soittaa kummalle vanhemmalle tahansa, päiväkoti soittaa silti aina äidille, Annukka Lahti havainnollistaa.

Ympäristössä elävät käsitykset parisuhteesta vaikuttavat myös siihen, mitä ihmiset itse uskaltavat parisuhteeltaan vaatia.

- Jos oletus on, että miehet eivät tee paljon kotityötä, puoliso voi olla hyvin tyytyväinen siihen, että oma mies tekee niitä edes jonkin verran. Jos odotettaisiin töiden tasapuolista jakoa, tämä ei riittäisi tyytyväisyyteen, Raisa Jurva sanoo.

Yksi syy tilanteeseen tyytymiseen on myös kotirauha ja riitojen välttely.

Miehiä ja naisia vastuullistetaan parisuhteen onnellisuudesta eri tavoin, arvioi parisuhdeneuvontaa tutkiva Marjo Kolehmainen.

- Aiemman tutkimuksen perusteella parisuhteen toimimisen ajatellaan olevan enemmän naisten kuin miesten vastuulla, Kolehmainen sanoo.

Kolehmaisen mukaan naisten odotetaan konfliktitilanteissa osaavan ajatella tilannetta myös miehen näkökulmasta. Kuvio johtaa helposti siihen, että miehen näkemys tilanteesta tulkitaan oikeutetummaksi kuin naisen.

Parisuhteiden työnjaon selitysmalleja koskevissa tutkimuksissa on esitetty, että sekä naiset että miehet perustelevat parisuhteessa tehtyjä epätasa-arvoisiakin ratkaisuja samoilla asioilla.

- Molemmat voivat sanoa, että Jukan on päästävä katsomaan matsia, koska Jukka ei jaksa kuunnella jatkuvasti lapsen itkua. Miehen näkemys asiasta nousee usein molemmilla tärkeimmäksi, Raisa Jurva toteaa.

Toisaalta myös vastuu tilanteen muuttamisesta näyttää kaatuvan naisten niskaan.

- Tasa-arvon vaatiminen jää usein naisen tehtäväksi. Tämä voi helposti johtaa naisen hankaliin tilanteisiin ympäristön kanssa, Annukka Lahti toteaa.

Terhi Nevalainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi