Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Hollolalaiskapteeni kesytti hankalan afgaanipomon - Venäjästä löytyi hyvä yhteinen vihollinen

Kapteeni evp. Aki Harjun mukaan yksi keskeisimpiä rauhan ylläpitämisen taitoja on kyky toimia erilaisten ihmisten ja kulttuurien parissa.

Hallituksen suunnitelmat rauhanturvatoiminnan supistamisesta merkitsevät, että kriisialueilla toimimisesta saadaan aiempaa vähemmän kokemuksia puolustusvoimien käyttöön. Rauhanturvaajien määrä on nykysuunnitelmien mukaan lähes puolittumassa. Tosin supistuslinja on jatkunut rauhanturvatoiminnan parhaiden vuosien jälkeen jo pitkään.

- Ollaan menossa toiseen laitaan, arvioi hollolalainen rauhanturvaveteraani, kapteeni evp. Aki Harju.

Harjun mukaan yksi keskeisimpiä rauhan ylläpitämisen taitoja on kyky toimia erilaisten ihmisten ja kulttuurien parissa. Hän muistaa Afganistanin-palveluajoiltaan paikallisen pormestarin, joka ei ollut erityisen yhteistyöhaluinen. Harju tiesi, että pormestari oli aikanaan 1980-luvulla taistellut Neuvostoliiton miehittäjäjoukkoja vastaan ja valotti hänelle hieman Suomen historiaa.

Pormestarille valkeni, että Suomella oli ollut sama vihollinen.

- Sen jälkeen hän alkoi pehmetä.

Suomalaisten rauhanturvaajien hyvä maine ja ammattitaito perustuu Harjun mukaan pohjoismaisen tasaiseen luonteeseen ja luotettavuuteen. Suomalaiset yleensä pitävät sen, mitä lupaavat ja lisäksi heillä on kyky luoda suhteita eri suuntiin. Sitä taitoa tarvitaan, kun työskennellään paikallisten asukkaiden ja viranomaisten sekä muiden maiden rauhanturvaajien kanssa.

- Suomalainen on yleensä rauhallinen eikä kiihdy niin nopeasti kuin etelän ihmiset.

YK:n johtamiin operaatioihin saadaan rahaa maailmanjärjestöltä itseltään. Harjun mukaan rauhanturvaajien taso maailmalla on heikentynyt, koska valtioista osa tavoittelee operaatioista saatavaa rahallista hyötyä. Silloin alan töihin lähtevien henkilöiden koulutus ja ominaisuudet ovat valitettavasti vain sivuseikka.

Matkalla maailmalla

Harju on nähnyt sinibaretin alla runsaasti maailmaa. Hän on palvellut kolmesti sekä Lähi-Idässä että Afganistanissa. Lisäksi mies on varjellut rauhaa ja järjestystä Bosniassa, Kosovossa ja Kashimirissa, kussakin paikassa yhden kerran.

Ensimmäiselle reissulleen hän lähti vuonna 1987 ja viimeiseltä hän palasi runsas vuosi sitten.

Rauhanturvaveteraani ei usko enää osallistuvansa uusiin operaatioihin tai "missioihin", kuten niitä YK-slangissa kutsutaan. Uusia lähtijöitä hän kehottaa olemaan liikkeellä avoimin mielin. Palvelussuhteen ehdot voivat matkan varrella muuttua, ja töissä ollaan 24/7-periaatteella.

Rauhanturvakoulutus on Harjun mukaan niin korkeatasoista, että sopimattomat henkilöt putoavat kelkasta jo Suomessa. Tosin osa joutuu syystä tai toisesta keskeyttämään palvelunsa vielä kohdemaassakin.

- Ehkä 5-10 prosentilla se jää kesken.

Takavuosina mahdollisuus verovapaaseen autoon oli monille yksi syy lähteä kaukaisille kriisialueille. Se etu siirtyi historiaan tämän vuoden alussa. Tosin tax-free-auton tuominen ei ollut ennenkään mikään läpihuutojuttu, sillä ajoneuvon tuonti edellytti muun muassa vuoden palvelusaikaa.

- Jos palvelu keskeytyi, auto jäi sinne.

Päijät-Hämeen rauhanturvaajiin kuuluu nykyään noin 300 jäsentä. Kapteeni evp. Aki Harjun arvion mukaan määrä on runsas kymmenesosa kaikista Päijät-Hämeen entisistä rauhanturvaajista.

- Haluamme mukaan uusia ja nuoria ihmisiä. Nyt toiminta on jäänyt vanhalle kaartille.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi