Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Perussuomalaisten ryhmäjohtaja Sampo Terho torjui Rami Lehdon näkemykset pelkästä ruoka-avusta: Eivät edusta puolueen linjaa

Puolustusministeri Jussi Niinistö (vas.) ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa. Kuva: Lehtikuva

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho torjuu kansanedustaja Rami Lehdon näkemykset turvapaikanhakijoista.

Lehto nopeuttaisi turvapaikanhakijoiden käsittelyaikoja ja vähentäisi heille myönnettäviä tukia. Hän ei antaisi turvapaikanhakijoille rahaa, ainoastaan ruokaa ja muita hyödykkeitä.

- Heille ei pidä antaa suoraa rahaa, Lehto sanoi Etelä-Suomen Sanomille perussuomalaisten kesäkokouksen yhteydessä Kotkassa tiistaina.

Lehto perusteli tätä sillä, että näin he eivät pystyisi lähettämään rahaa kotimaahan, joka päätyy mahdollisesti salakuljettajille ja lisää turvapaikanhakijoiden määrää.

Lehto myös rajoittaisi oleskeluluvan saaneiden vapaata liikkumisoikeutta. Nyt he muuttavat isoihin kaupunkeihin, missä vuokrataso on korkea, ja nielee paljon valtion varoja. Lehdon mukaan oleskeluluvan saaneiden pitäisi asua halvemman kustannustason paikkakunnilla.

- Vapaa liikkuvuus pitää estää ennen kuin he itse pystyvät maksamaan vuokransa, Lehto kertoi perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Etelä-Suomen Sanomille.

Terho sanoutui tiedotustilaisuudessa irti Lehdon näkemyksistä.

- Ne eivät ole meidän puolueohjelmassa eivätkä ole perussuomalaisten linjan mukaisia. Nämä eivät ole perussuomalaisten keinoja, Terho korosti.

Kesäkokouksen avannut Terho kertoi, että perussuomalaiset ovat varoitelleet jo vuosia humanitäärisen maahanmuuton ongelmista. Nyt tilanteen vakavuutta ei kiistä enää kukaan, Terho sanoi.

Hän huomautti, että vaikka perussuomalaiset haluaa maahanmuutosta hallittua, turvapaikkahakemusten käsittelyä säätelee kansainvälinen lainsäädäntö. Meillä ei ole esimerkiksi mahdollisuuksia asettaa turvapaikanhakemuksille jonkinlaista kattoa, jonka jälkeen ei enää käsiteltäisi.

Hänen mielestään kansalaisille on vaikea perustella, miksi pakolaisuuteen liittyvissä kysymyksissä on piikki auki samalla, kun hallitus laatii leikkauslistoja. Terho kuitenkin vaati, että kansallisesti on tehtävä toimenpiteet, jotka ovat kansainvälisen lainsäädännön puitteissa mahdollisia.

Terhon mielestä jatkossa pitäisi miettiä, onko nykyinen turvapaikkajärjestelmä mittakaavaltaan hallittavissa ja taloudellisesti vastuullisesti suunniteltavissa. Hän kysyi, tuottaisivatko humanitääriseen maahanmuuttoon kohdennetut resurssit enemmän hyötyä, jos ne kohdennettaisiin lähtöalueelle. Kolmanneksi hän kysyi, auttaako järjestelmä apua tarvitsevia tasapuolisesti vai joutuuko pakolaisleireillä oleva pakolaisten suuri enemmistö toisarvoiseen asemaan.

Terho korosti, etteivät perussuomalaiset hyväksy uudenlaistakaan taakanjakojärjestelmää. Se on torjuttava.

Myös puolustusministeri Jussi Niinistö puuttui turvapaikanhakijoiden "ennennäkemättömään vyöryyn". Hän nopeuttaisi käsittelyprosessia, tutkisi mahdolliset Suomen vetovoimatekijät, noudattaisi Dublin-asetusta ja tarkentaisi perheiden yhdistämisiä.

Hän arvioi, ettei kyseessä ole tilapäinen ilmiö ja sen torjuminen vaatii tehokkaita toimia lähtö- ja kauttakulkumaissa.

Ryhmäjohto ei juurikaan ottanut kantaa hallituksen kärkihankkeisiin, sote-uudistukseen, sen rahoitukseen tai itsehallintoalueiden määrään ja yhteiskuntasopimuksen jälkeiseen tilanteeseen, esimerkiksi fiskaaliseen devalvaatioon. Johto vetosi siihen, että asiat ovat kesken ja niitä selvitetään.

Niinistö sen sijaan sanoi pitävänsä mahdollisena, että vielä tällä vaalikaudella käynnistetään selvitys varuskuntien ja joukko-osastojen tarpeesta Suomessa. Viime hallituskaudella lakkautettiin muun muassa Hämeen rykmentti Lahdessa

- On rauhassa tarkasteltava ja katsottava, minkälainen tarve meillä oikein on, mutta tämäkin mahdollisuus on ihan realistinen tulevaisuudessa, että varuskuntia voidaan perustaa tulevaisuudessa lisää, Niinistö sanoi.

Niinistö arvioi, että varuskuntien ja joukko-osastojen lakkautuksia ei olisi toteutettu, jos Ukrainan kriisi olisi ollut päällä.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Kotimaa

Näytä seuraavat

Näitä luetaan

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen