Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Tiirismaa on harvinaisuus Etelä-Suomessa - Nastolan Pyhäntaalta löytyy vastaava muodostuma

Tiirismaan alueen maisema ovat eteläsuomalaisittain jylhiä. Näkymä Messilän Kartanonmäeltä Vesijärvelle ja Hakalaukunmäelle. Kuva: Vili Uuskallio

Hyvin kulutusta kestävä kvartsiitti on harvinaisuus Etelä-Suomen kallioperässä. Kvartsiittikohoumista tunnetuin on eteläisen Suomen korkein kohta Hollolan Tiirismaa (223), jolla on vain muutama samanlaisen syntyhistoria omaava muodostuma.

- Nastolan Pyhäntaalla (Vahteristonmäki) on vastaavantyyppinen muodostuma. Kumppanimuodostumat löytyvät myös Puumalasta ja Ruotsista. Ne eivät ole yhtä kauniita ja komeita kuin Tiirismaa, mutta ovat muodostuneet samaan aikaan, kertoo professori Juha Karhu Helsingin yliopistosta.

Tiirismaan syntyhistoria oli huomion kohteena lauantaina Messilässä järjestetyssä Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaarissa. Tiirismaan kvartsiitti on alkuperältään veteen kerrostunutta kvartsihiekkaa.

Aallonmerkkejä kivessä

Viimeisimpien tutkimusten mukaan kvartsihiekka kerrostui 1 860-1 830 miljoonaa vuotta sitten. Ikä osoittaa, että Tiirismaan kvartsiitti alkoi muodostua kahden Etelä-Suomen kallioperää synnyttäneen vuorenpoimutustapahtuman välisenä rauhallisena aikana.

- Mikromanner törmäsi pohjoisessa olevaan mantereeseen ja syntyi poimuvuoristo. Sitten suuri manner törmäsi etelästä ja rypisti kallioperää uudestaan. Kahden erillisen törmäystapahtuman välissä kvartsiitti syntyi.

Tiirismaan veteen liittyvät alkuvaiheet ovat luettavissa kiveen jääneistä aallonmerkeistä.

- Oli matala ranta, jossa aallot liplattelivat. Rapautumisen tuloksena syntyi puhdasta kvartsihiekkaa, joka kerrostui rantaveteen.

Lähes puhdasta kvartsia

Aallonmerkit voivat olla nyt pystysuorassa kallion poimuttumisen takia. Mutta miten aallonmerkit jäivät myllerryksen keskellä näkyviin?

- Hiekan päälle kerrostui jotain hienompaa ainesta kuten savea. Aallonmerkit jäävät saven alle piiloon ja hiekka kiteytyi paikoilleen.

Tiirismaan kvartsiitti on Karhun mukaan "hyvin kypsää" eli lähes puhdasta kvartsia. Pehmeämmät mineraalit ovat hajonneet ja liuenneet pois.

Oli matala ranta, jossa aallot liplattelivat. Juha Karhu

Kiven ikä on pystytty määrittämään tutkimalla kvartsiitista löytyviä zirkonirakeita uraanin isotooppitutkimuksella.

- Vanhimpien rakeiden ikä on 3 300 miljoonaa vuotta ja nuorimpien 1 848 miljoonaa vuotta.

Luonto monimuotoista

Etelä-Suomen korkeimman kohdan kasvillisuus ja eläimistö ovat hyvin monimuotoisia, kertoo Hollolan ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Matti Laurila.

- Syynä ovat alueen korkeuden ja rinteiden kaltevuuskulman vaikutukset pienilmastoon ja runsas lähteisyys.

Tiirismaan arvokasta luontoa ilmentävät harvinaiset lajit kuten vuorijalava, pähkinäpensas, pyökki, hajuheinä, tuoksumatara, noidanlukot ja hohkasammal. Alueen eläimistöön kuuluvat saukko, liito-orava, pikkusieppo ja isosulkukotilo.

Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaarin järjestivät Geologian tutkimuskeskus, Hollolan ympäristöyhdistys, Päijät-Hämeen liitto, Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri, Suomen kansallinen geologian komitea, ympäristöministeriö ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi