Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Tässä liplatti vesi 1,8 miljardia vuotta sitten - merkit selvästi nähtävissä Tiirismaalla

Aallonmerkkejä 1,8 miljardia vuotta vanhassa kivessä Pirunpesän rotkossa. Kuva: Vili Uuskallio

Hollolan Tiirismaan, eteläisen Suomen korkeimman kohdan (223 m) syntyhistorian voi lukea alueen kivistä. Esimerkiksi Pirunpesän rotkossa on nähtävissä kiviä, joiden pinnassa on samansuuntaisia tasaisia uria.

Ne ovat aallonmerkkejä 1 860-1 830 miljoonan vuoden takaa. Tuohon aikaan alueella lainehti vesiallas, johon kerrostui kvartsihiekkaa.

- Oli matala ranta, jossa aallot liplattelivat. Rapautumisen tuloksena syntyi puhdasta kvartsihiekkaa, joka kerrostui rantaveteen. Kvartsihiekka nähdään nyt Tiirismaan kvartsiittina, kertoo professori Juha Karhu Helsingin yliopistosta.

Aallonmerkit voivat olla nyt pystysuorassa kallion poimuttumisen takia. Mutta miten aallonmerkit jäivät myllerryksen keskellä näkyviin?

- Hiekan päälle kerrostui jotain hienompaa ainesta kuten savea. Aallonmerkit jäävät saven alle piiloon ja hiekka kiteytyi paikoilleen.

Tiirismaa oli yhtenä teemana lauantaina Messilässä järjestetyssä Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaarissa. Tilaisuuden järjestivät Geologian tutkimuskeskus, Hollolan ympäristöyhdistys, Päijät-Hämeen liitto, Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri, Suomen Kansallinen Geologian Komitea, ympäristöministeriö ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi