Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Sote ja perustuslaki saattavat törmätä

Ongelmat: Rehula vakuuttaa, että ristiriidat ovat ratkottavissa.

Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite sote-budjettikehyksen käyttöönotosta sote-uudistuksessa saattaa muodostaa perustuslaillisen ongelman. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) vakuuttaa kuitenkin, että mahdolliset ristiriidat ratkotaan.

Sote-budjettikehys tarkoittaa sitä, että sote-uudistuksessa muodostettavat itsehallintoalueet saavat valtiolta rajallisen summan rahaa palveluiden järjestämiseen.

Ongelmana on, että esimerkiksi lonkkaleikkauksia tai huostaanottoja ei voi lopettaa siksi, että itsehallintoalueen rahat ovat loppu.

Suomalaisen oikeus riittäviin palveluihin on turvattu perustuslaissa. Perustuslain 19 pykälässä todetaan, että ”julkisen vallan on turvattava (- -) jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut”.

Hallitusohjelmassa taas on kirjaus, että ”sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen sisällytetään kustannustehokkaan hallinnan toteuttava budjettikehysjärjestelmä”.

Rehula kertoo, että hallituksen suunnittelema sote-budjettikehys siinä muodossaan, joka esiteltiin helmikuussa ylijohtaja Jukka Pekkarisen työryhmässä, on perustuslain kannalta ongelmallinen ja vaatii muokkausta.

- Meillä on kehysbudjetti, joka on jalostettu versio siitä. Se, mitkä ne yksityiskohdat on, vaatii vielä valmistelua, Rehula toteaa.

Miten ristiriita perustuslain kanssa sitten ratkaistaan?

- Uskallan sanoa, että en tiedä. Jos tietäisin, kertoisin, Rehula vastaa.

Rehula vakuuttaa kuitenkin, että sote-uudistus ei kaadu kyseisiin ongelmiin.

- Tämä hanke ei kaadu perustuslakiin, vaan yritämme ratkoa perustuslain solmut. Sellaista mallia ei olekaan, jossa ei olisi perustuslaillisia ongelmia, Rehula huomauttaa.

Hän vakuuttaa, että ”ykkösasia” on perustuslaki, joka turvaa palvelut silloin, kun ihminen niitä tarvitsee.

- Perustuslaki on ja pysyy ja muu lainsäädäntö rakennetaan sen varaan. Perustuslakia ei lähdetä muuttamaan, Rehula toteaa.

Rehula ei silti ole luopumassa sote-budjettikehyksestäkään.

- Se on tulevaisuutta. Minun työohjelmani on Sipilän hallitusohjelma, kyllä se (budjettikehys) jossakin muodossa tulee.

- Sellaista perusajattelua, että piikki olisi aina auki, ei ole, eikä voi olla. Rahat eivät riitä, Rehula huomauttaa.

Edellinen sote-uudistus kariutui aivan kalkkiviivoilla perustuslaillisiin ongelmiin. Tällöin lakiesitys törmäsi perustuslain 121 pykälään, jossa todetaan, että kuntien hallinnon ”tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon”. Itsehallinto ei olisi toteutunut, koska suurilla sote-alueilla kuntien äänivalta olisi ollut lähes olematon.

Uusi Juha Sipilän (kesk.) hallitus tavoittelee sote-uudistusta nyt useammalla, enintään 19 itsehallintoalueella. Uudet itsehallintoalueet järjestäisivät kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut vuodesta 2019 alkaen.

Rehula kertoo, että lain pitäisi olla eduskunnassa syksyllä 2016. Lakiluonnos olisi kunnilla näin ollen lausuntokierroksella keväällä 2016.

- Aikataulu on tiukka, mutta se on mahdollinen, Rehula toteaa.

Uskallan sanoa, että en tiedä. Jos tietäisin, kertoisin. Juha Rehula
Katri Nieminen / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi