Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Tiesitkö tätä perunalastuista? Saamme kiittää herkun synnystä nirsoa ravintola-asiakasta

Puoli tuntia pyöritystä koneelta toisella ja perunalastu on valmis. Kuva: Aake Roininen

Seinää vasten on lastattuna valtavia laatikoita lattiasta kattoon. Mullan ja perunan haju sekoittuvat suuressa ja pimeässä varastohallissa. Pimeyden rikkoo kuulas vihreä valo, joka luo halliin hämyisen, elokuvamaisen tunnelman.

Siihen hämyisyys loppuukin. Onko olemassa mitään arkisempaa kuin tuiki tavallinen suomalainen peruna? Pyhännällä Pohjois-Pohjanmaalla perunalastuja valmistavan Real Snacks Oy:n tehdas on niitä pullollaan.

- Eikö olekin aika lämmin, kysyy tehtaan tuotantojohtaja Jukka Kivioja varastohallissa.

Lämpötila ihmetyttää, mutta siihen on selitys. Viljelijät varastoivat perunat alle neljässä celciusasteessa, mutta ennen kuin niistä voi valmistaa perunalastuja, ne on lämpökäsiteltävä. Lastujen matka kaupan hyllylle on monivaiheinen, vajaan 200 vuoden aikana kehittynyt ja hioutunut prosessi.

Liian paksu perunaksi

Palataan perunalastujen alkulähteille vuoteen 1853. Amerikkalainen George Crum piti New Yorkin Saratogassa huonomaineista ravintolaa, jossa asiakkaat palauttivat annoksia usein keittiöön.

Erään illallisen aikana asiakkaan palautettua kolmannen kerran liian paksuiksi kuvailemansa ranskalaiset perunat, Crum päätti viipaloida perunat niin ohuiksi kuin vain pystyi.

Täysin sattumalta syntyneestä hittituotteesta oli 1920-lukuun mennessä kehittynyt Yhdysvalloissa jo iso bisnes.

Vuonna 2015 Crumin käsityönä tehdyt perunalastut ovat kaukana historiassa. Teollisuuden mullistaneet automatisoidut tehdaslinjastot hoitavat työstä suurimman osan.

Kuorimaton trendi

Pyhännällä matka multaisesta perunasta valmiiksi perunalastuiksi kestää vain noin 20-25 minuuttia. Kiloon perunalastuja tarvitaan nelisen kiloa perunoita.

- Perunassa on karkeasti ottaen noin 75 prosenttia vettä. Perunalastuissa vettä on enää noin kaksi prosenttia eli vesi haihdutetaan valmistusprosessissa, selvittää Kivioja.

Varaston puolella multasiilossa perunoista karistellaan viimeiset mullat pois. Siitä ne siirtyvät linjastolle kivenerottajan kautta kuorittavaksi. Linjasto ei suinkaan pyöri täysin ilman työntekijöitä, vaan heti alkupäässä Eila Köpsi ohjaa kuorimakonetta ja tekee visuaalista tarkastusta.

- Perunaa ei kuorita ihan puhtaaksi. Meillä on myös tuotteita, joita ei kuorita ollenkaan. Kuorimattomat perunat ovat tällä hetkellä trendi, sanoo Kivioja.

Mitä pidemmälle edetään, sitä enemmän kuumankostea ilma ja koneiden aiheuttama meteli shokeeraavat aisteja. Pari yksinäistä perunaa on kierähtänyt tehtaan kostealle lattialle. Seuraavaksi kuorittujen perunoiden meri vaeltaa kovaa vauhtia linjastolla suureen rumpuun, jossa ne siivutetaan halutun muotoisiksi. Tämän jälkeen perunat saavat kuuman kylvyn.

- Pesulinjalla perunat pyörivät kuumassa vedessä, jossa liotetaan ylimääräistä tärkkiä ja sokeria pois, Kivioja kertoo.

Pesuaika riippuu vuodenajasta ja kuinka paljon perunassa on sokeria. Mitä pidempään niitä on säilytetty viileässä, sitä korkeampi on niiden sokeripitoisuus.

Kriittinen vaihe

Pesun jälkeen perunalastut ovat valmiita kypsennettäviksi. 175-asteisella rypsi- ja palmuöljysekoitteella varustettu keitinsammio ahmaisee perunalastut ja paistaa niitä kaksi-kolme minuuttia.

Kolakuljetin nostaa paistetut lastut takaisin linjastolle, joka vie ne mausteyksikköön. Pyöreä mausterumpu ruiskuttaa mausteita lastujen päälle ja heittelee niitä ylösalaisin.

Tämä on kuin perunoiden huvipuisto. Mitähän George Crum tuumisi, jos näkisi tämän?

Seuraavaksi on edessä linjaston kriittisin eli pakkaus. Valmiit perunalastut kulkeutuvat monipäävaakaan, joka niputtaa tuotteet pakkauskoneelle. Pakkauskone sulkee pussin, kirjaa valmistuspäivän ja viljelijän tiedot. Linjaston lopussa Salla Ollila nostelee valmiit pussit laatikoihin.

- Jos linjastolla esiintyy ongelmia, se on usein juuri pakkausvaiheessa, Kivioja toteaa.

Toteamus on pahaenteinen, sillä hetken kuluttua pakkauskone menee jumiin. Kivioja saa koneen kuitenkin nopeasti toimintakuntoon.

Jos linjastolla esiintyy ongelmia, se on usein juuri pakkausvaiheessa. Jukka Kivioja

Linjaston koneita suurempi haaste perunalastujen valmistukselle on kuitenkin Suomen ilmasto. Perunoita pitäisi saada riittävästi tulevaan kevääseen asti.

- Suomen kesä ja kasvuolosuhteet ovat perunalle ja meidän toiminnalle haasteelliset. Jos verrataan esimerkiksi Keski-Eurooppaan, kasvuaika on pari kuukautta lyhyempi. Nyt on ollut huono kesä, kun koko kesäkuun ajan on satanut, Kivioja harmittelee.

Yleisin perunalastujen valmistuksessa käytetty lajike on jauhoinen Lady Claire, johon myös Pyhännällä luotetaan. Lady Clairella on erittäin hyvät ominaisuudet varastosäilytyksen kannalta.

Vaikka Suomessa ei olekaan Keski-Euroopan ilmastoa, meillä on muita valtteja. Peruna hyötyy Suomessa kesäisin esimerkiksi pitkästä päivän pituudesta.

Tyrnävän ja Limingan alue Pohjois-Pohjanmaalla on yksi Euroopan viidestä High Grade -sertifioiduista siemenperunan viljelyalueista. Näillä alueilla ei esiinny perunalle vaarallisia kasvintuhoajia.

Ulkoa päin tarkasteltaessa Pyhännällä sijaitseva tehdaskiinteistö vaikuttaa varsin pieneltä. Ei uskoisi, että se kätkee sisäänsä virtaviivaisen perunalastulinjaston. Etenkään näinä globalisaation aikoina, kun tehdastyö on monilla aloilla siirtynyt halvemman työvoiman maihin. Töitä paiskitaan kahdessa vuorossa: linjasto käynnistyy aamukuudelta ja pysähtyy iltakymmeneltä.

Ohikulkijoita tervehtii tehdasrakennuksen päällä nököttävä jättimäinen perunalastu.

Arttu Seppänen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi