Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Näkökulma: Kreikan myönteinen kehitys pilattiin puolessa vuodessa

Elpymisen merkit olivat vielä vuosi sitten näkyvissä ainakin Kreikan turismista riippuvaisilla saarialueilla. Kuva: Sami Lettojärvi

Joulukuun epäonnistunut presidentinvaali saattaa koitua Kreikan kohtaloksi.

Merkel, Sarkozy, katastrof! Ärjäisi kreetalainen ravintoloitsija Alkis ja täräytti lukemansa sanomalehden pöytään.

Siinä tuli selväksi rivikreikkalaisen mielipide Euroopan johtajista. Samalla selväksi kävi, miten mutkikkaita suuret valtioiden väliset taloussuhteet ovat tavallisen kansalaisen ymmärrettäväksi. Alkiskaan ei ollut tullut huomanneeksi edes sitä, että Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy oli tuossa vaiheessa jo vaihtunut Francois Hollandeen.

Kreikkalaisilla on tapana hokea katastrofia paljon pienempienkin elämän murheiden edessä, mutta nyt, kun Kreikan talouskriisi on eskaloitunut toistaiseksi vakavimpaan tilaansa, olisi ravintoloitsijalla tosiaan syytä todeta: Tsipras, Varoufakis, katastrof.

Elpymisen merkit olivat vielä vuosi sitten näkyvissä ainakin Kreikan turismista riippuvaisilla saarialueilla. Olen viettänyt kesälomani Kreikassa seitsemän viimeksi kuluneen vuoden ajan, ja viime vuosina matkat ovat venyneet useammiksi viikoiksi. Viime kesän ero edellisiin oli selvästi nähtävissä.

Kreikan matkailualan yritysten liiton Seten tilastojen mukaan turismi kääntyi vajaan kymmenen prosentin kasvuun jo vuonna 2011. Vuonna 2013 kasvua oli peräti 19 prosenttia edellisvuoteen nähden. Vuonna 2014 tämäkin ennätys lyötiin. Maassa kävi yli 20 miljoonaa matkailijaa. Muutoksen merkitys ei ole pieni maassa, jonka työvoimasta noin 17 prosenttia saa tulonsa suoraan tai epäsuorasti turismista. Saaristossa osuus on vielä selvästi suurempi.

Ainakin osa turismin tuomista lisätuloista oli optimistisesti pantu investointeihin. Viime kesänä näkyi, kuinka moneen paikkaan oli rakennettu jotakin uutta tai korjattu vanhaa.

Nuoret rohkeat ihmiset näkivät tulevaisuudessa pientä valonkipinää.

Myös veronkierto oli ainakin osin saatu kuriin, kiitos tuolloisen koalitiohallituksen. Ruuan ja ravintolapalveluiden arvonlisävero laskettiin 23:sta 13:sta, mikä epäilemättä osaltaan lisäsi veronmaksuhalukkuutta. Kauppoihin oli ilmestynyt kylttejä, joissa kerrottiin asiakkaille heidän laillisista oikeuksistaan: maksaa ei tarvitse, ellei kassaan lyötyä kuittia tule. Ja kuitteja tuli.

Mikä yllättävintä, uusia yrityksiä perustettiin ja vanhat vaihtoivat omistajaa ensimmäistä kertaa vuosiin. Nuoret rohkeat ihmiset näkivät tulevaisuudessa pientä valonkipinää.

Myös Alkis oli poissa. Hän oli saanut ravintolansa myytyä ja tilalla hääri uusi sukupolvi.

On hyvin vaikea ymmärtää, että joku ehdoin tahdoin haluaisi johtamaan Kreikan tilanteessa olevaa maata, mutta Syrizan puheenjohtaja Tsipras halusi.

Tilaisuutensa hän sai viime joulukuussa. Oppositio järjestelmällisesti esti Uusi demokratia -puolueen Stavros Dimasin valinnan maan presidentiksi tarkoituksenaan viedä maa uusiin vaaleihin.

Dimas sai parlamentin kolmannessa ja viimeisessä äänestyksessä 168 ääntä, kun 180 olisi riittänyt valintaan. Tuolloin uusia vaaleja ei olisi tullut.

Presidentin asema Kreikassa on lähinnä nimellinen, mistä osoituksena on, että vaalien jälkeen Syrizalle kelpasi presidentiksi toinen Uuden demokratian mies Prokopis Pavlopoulos.

Manööverin tarkoituksena oli ainoastaan tilata Syrizalle parlamenttivaalivoitto, ja sen se sai.

Siksi tuntuukin kummalliselta, ettei puolue oppinut läksyään: sitä saa, mitä tilaa.

Terhi Nevalainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi