Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Maailma hukkuu väärän tiedon tulvaan

Mielipiteen ja faktan erottaminen on viestintätulvassa entistä vaikeampaa.

Juhannuksena humalapäissään kirjoitetuilla Facebook-viesteillä oman kustannussopimuksensa sössinyt esseisti ja kirjailija Timo Hännikäinen ei ole ainoa, joka on tullut internetissä tehneeksi jotakin harkitsematonta.

Kirjailijan painokelvottomat viestit johtivat pariin Helsingin Sanomien lehtijuttuun ja siihen, että kustannusyhtiö Savukeidas päätti lopettaa yhteistyön. Taviksen samanlainen käytös harvoin johtaa häpeää ja ystävien, tuttavien ja sukulaisten myötähäpeää kummallisempiin seuraamuksiin - ellei taviksella sitten satu olemaan jonkinlaista luottamusasemaa esimerkiksi kunnallispoliitikkona.

Satunnaisia uutiskynnyksen ylittäneitä möläyksiä harmillisempaa on, että koko sosiaalisen median mielipidevirtaa leimaa sama harkitsemattomuuden eetos.

Internet on ihmisaivoja nopeampi. Keskustelua käydään sillä vauhdilla, että ajatusten rakentamiseen, eri näkökulmien puntaroimiseen tai edes faktojen tarkistamiseen ei riitä aikaa.

Lopputulos on nolo möläysten viidakko, jonka totuusarvo luisuu sitä alemmas, mitä laajemmaksi se rönsyyntyy.

Mielipide on kärsinyt inflaation. Samalla kun julkisesti esitettyjen mielipiteiden määrä on räjähdysmäisesti kasvanut, niiden taso on romahtanut. Luokattomia heittoja, vääriin tietoihin tai tietämättömyyteen perustuvia oletuksia ja totena esitettyjä arvailuja on julkisessa puheessa aivan liikaa.

Mielipide on kärsinyt inflaation.

Huhupuheita on toki toisteltu maailman sivu. Uutta on se laajuus ja nopeus, jonka uusi teknologia on tehnyt mahdolliseksi. Nykyisin puhutaan internetin luomasta informaatiotulvasta, vaikka oikeammin pitäisi puhua viestintätulvasta. Oikeaa informaatiota on tästä vain osa, ja sen erottaminen muusta on koko ajan vaikeutumassa.

Kun perusteluja, saati perusteita ei esitetä eikä vaadita, mielipiteen ja informaation välinen raja häviää näkyvistä. Sanojat eivät osaa erottaa, kertovatko faktaa vai puhuvatko omiaan. Tällöin vastaanottajalle sälyttyy sellainen lähdekritiikin taakka, josta aikaansa ahkerasti seuraavankaan ihmisen on oman erikoisosaamisalueensa ulkopuolella melko lailla mahdoton selvitä.

Suomeksi sanottuna: väärän tiedon viidakossa fiksuinkin meistä haksahtaa helposti harhaan.

Yksi karuimmista esimerkeistä on se meteli, jota sosiaalisessa mediassa pidettiin äskettäin Yhdysvalloissa kuolemaantuomitun Džohar Tsarnajevin tehtyä tekosensa Bostonin maratonilla 2013. Syylliseksi "tiedettiin" ja nimen, kotipaikan ja kuvien kera julistettiin suurin piirtein reaaliajassa eräs amerikkalainen nuorukainen, jonka suurin synti oli, että tämä oli kadonnut kotoaan ja sitä ennen mennyt epäonnekseen poseeraamaan valokuvassa Che Guevaraa esittävä t-paita päällään.

Disinformaation valtakunnassa tämä riittää syylliseksi toteamiseen. Hatarinkin väite muuttuu todeksi, kun sitä toistetaan riittävän monta kertaa.

Terhi Nevalainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi