Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Lähes puolet Suomessa töitä tekevistä maahanmuuttajista ei kuulu liittoihin

Ghanalainen Francis Gabienu, 35, paiskii töitä vaasalaisessa vihannespakkaamossa. Kuva: Jyrki Johannes Tervo

Vain noin joka toinen Suomessa työskentelevistä maahanmuuttajista kuuluu ammattiyhdistysliikkeeseen, kertoo Väli-Suomen Median Sunnuntaisuomalainen.

Tilastokeskus selvitti maahanmuuttajien järjestäytymisastetta Sunnuntaisuomalaisen pyynnöstä. Selvityksen mukaan työikäisistä vieraskielisistä palkansaajista 57 prosenttia kuuluu ammattiliittoihin tai työttömyyskassoihin. Kantaväestössä osuus on 80 prosenttia.

Suomessa työskentelee noin 100 000 vieraskielistä 18-65-vuotiasta palkansaajaa. Tiedot ovat vuodelta 2013. Tilastossa eivät siis ole mukana yrittäjät.

Kuten kantaväestössä, myös maahanmuuttajissa järjestäytymisaste on matalin nuorilla ja nousee työuran loppua kohti.

18-24-vuotiaista maahanmuuttajista liittoihin tai työttömyyskassoihin kuuluu joka neljäs, 55-64-vuotiaissa osuus on 75 prosenttia.

Gabienu huomauttaa, että moni nuori maahanmuuttaja tekee töitä opintojen ohessa eikä sen takia koe tarvetta kuulua ammatti­- 29liittoon.

Oikeus tietää omista oikeuksistaan

Ghanalainen Francis Gabienu, 35, paiskii töitä vaasalaisessa vihannespakkaamossa. Hän on asunut Suomessa kohta seitsemän vuotta.

Gabienu poikkeaa monista muista Suomessa työtä tekevistä maahanmuuttajista siinä, että hän on ay-aktiivi. Gabienu liittyi Palvelualojen ammattiliiton paikallisyhdistykseen vuonna 2011 ja tuli valituksi tänä keväänä PAMin liittokokoukseen. Hän edustaa Vaasan seudun palvelutyöntekijöitä. Liittokokous valitsee muun muassa liiton puheenjohtajan, valtuuston ja hallituksen.

- Yhdistyksestä kysyttiin, haluaisinko lähteä liittokokousvaaliin, ja vastasin kyllä. Ystäväni äänestivät minua, ja minut valittiin, Gabienu kertoo.

Maahanmuuttajien matala järjestäytymisaste on työmarkkinoiden kannalta ongelma, sanoo SAK:n maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä.

- Jos maahanmuuttajat eivät tiedä omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, heitä on helppo käyttää hyväksi. Erityisesti kielitaidottomat maahanmuuttajat ovat haavoittuvaisessa asemassa, Kyntäjä sanoo.

Viimeaikaisten selvitysten mukaan Suomen kansantalous tarvitsee rutkasti lisää työperäistä maahanmuuttoa. Työnantajapuoli lisää poliittista painetta vaatimalla helpotuksia EU:n ulkopuolisen työvoiman rekrytointiin.

SAK:n Kyntäjän mielestä työvoiman tarjonnan lisääminen on kestämätön ratkaisu nykyisessä suhdannetilanteessa.

- Työvoiman massiivinen lisääminen ja houkutteleminen matalapalkka-aloille, joilla työttömyysluvut ovat muutenkin nopeassa kasvussa, voi mielestäni johtaa pahimmillaan yhä syvempään palkkadumppaukseen, työntekijöiden kurjistumiseen, maahanmuuttajien syrjäytymiseen työmarkkinoilla sekä yleiseen työelämän rapautumiseen ja työttömyyden kasvuun, Kyntäjä varoittaa.

Jos maahanmuuttajat eivät tiedä omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, heitä on helppo käyttää hyväksi. Eve Kyntäjä

Kyntäjän mukaan työnantajien perustelut EU:n ulkopuolisen työvoiman rekrytoimiseen ovat heikkoja.

- Työnantajat vetoavat siihen, että työvoiman saatavuus tietyille aloille on vaikeutunut. Näille aloille ei useimmiten saada työntekijöitä sen takia, että palkalla ei tule toimeen, työsuhteet ovat osa-aikaisia ja työolot huonoja, kun tarjotaan nollatuntisopimuksia. Rakennusaloille työnantajat eivät edes rekrytoi työttömiä työnhakijoita, vaan he käyttävät omia kanaviaan ja rekrytoivat suoraan ulkomailta, Kyntäjä kritisoi.

Jokaisella oikeus päättää liittymisestään

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n asiantuntija Mikko Räsänen sanoo, ettei ymmärrä ”pelottelua työvoiman määrän massiivisella lisäämisellä tai kurjistumisteorioilla”.

- EK on ajanut työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista. Se tarkoittaa, että avoimeen työpaikkaan voisi palkata henkilön ulkomailta nykyistä yksinkertaisemmin. Se ei tarkoita, että oleskeluluvista tai työsuojeluvalvonnasta luovuttaisiin, Räsänen sanoo ja muistuttaa, että valtaosa Suomessa työskentelevistä ulkomaalaisista tulee muista EU-maista.

Räsäsen mielestä maahanmuuttajien 57 prosentin järjestäytymisaste ei ole erityisen matala.

- Jokainen saa itse päättää, liittyykö ammattijärjestöön vai ei. (Kantaväestön) kahdeksankymmenen prosentin järjestäytymisaste on maailman korkein. Vertailun vuoksi EU-maiden keskiarvo on noin 40 prosenttia.

Ghanalaisen Gabienun mukaan ammattiliitosta on ollut hänelle hyötyä. Hän kertoo tehneensä aiemmin töitä nollatuntisopimuksella suuressa palveluyrityksessä, joka tarjoaa muun muassa siivouspalveluja.

- Vein työsopimukseni liittoon ja sain kuulla, että työehtoni olivat huonot. Liitosta otettiin yhteyttä pomooni, ja ehtoja muutettiin. PAMin ansiosta sain myös korvauksia menettämistäni työtunneista. Liitosta on ollut minulle paljon apua.

Janne Laitinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi