Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Uusi omistaja lupaa herätellä Mytäjäisten varikkoalueen henkiin - etsii tiloihin vuokralaisia

Uusi omistaja Ari Tuhkanen on aloittanut varikkoalueen rakennusten korjaustoimia ja selvittänyt niiden kuntoa. Kuva: Sami Kuusivirta

Viime vuodet pysähtyneessä tilassa olleella Mytäjäisten entisen rautatievarikon alueella Lahdessa on alkanut tapahtua sen jälkeen, kun alue sai keväällä uuden omistajan. Alueen ostanut kiinteistökehittäjä Ari Tuhkanen on tutkinut keväällä rakennusten kuntoa, poistanut vanereita ikkunoista, aloittanut korjauksia ja alueen tulevaisuuden suunnittelun.

Alueelle muuttaa pian ensimmäinen vuokralainen, joka on leipomoyrittäjä. Tuhkasen toiveena on löytää pian myös lisää vuokralaisia, niin yrityksiä kuin asukkaitakin.

- Herätämme tyhjillään olleen alueen eloon, Tuhkanen lupaa.

Varikko vaihtoi omistajaa maaliskuussa, kun Tuhkanen osti alueen Senaatti-kiinteistöiltä 250 000 eurolla. Senaatti laittoi paikan myyntiin viime kesänä. Uudella omistajalla on kokemusta rakennusten saneeraamisesta.

Varikon kaavoitus on ollut useamman vuoden vireillä, mutta se keskeytyi kun kaupunki ei löytänyt Senaatti-kiinteistöjen kanssa yhteisymmärrystä rakennusmassojen määrästä. Kaupunki jäi sen jälkeen odottamaan uutta omistajaa.

- Nyt kaavatyötä jatketaan uuden omistajan kanssa, kertoo kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski Lahden kaupungilta.

Lehmuskosken mukaan alueen kehittämisen reunaehdot ovat melko samanlaisia kuin aiemmin. Suojelu asettaa monia rajoituksia alueen käytölle, eikä sinne toivota isoja rakennusmassoja.

- Tässä on hieno tilanne, koska voimme tehdä kaavaa yhteistyössä maanomistaja kanssa. Näin pystytään työn aikana miettimään taloudellisia ja muita yhtälöitä.

Rakennusliikettä ei löytynyt

Lahti markkinoi aiemmin aluetta rakennusliikkeille ja tätä kautta toivottiin löytyvän alueelle kehittäjä. Kiinnostunutta rakennusliikettä ei kuitenkaan ilmaantunut. Lehmuskoski arvelee tämän johtuvan siitä, ettei rakennusliikkeiden toimialaa ensi sijassa ole vanhojen rakennusten suojelu ja ylläpito, johon uusi omistaja olisi uudisrakentamisen ohella joutunut.

- Lahdessa on helpompiakin tontteja tarjolla rakennusliikkeille. Vaatii oman taitonsa, jotta alueen historian pystyy hyödyntämään ja saamaan vetovoimaisen alueen aikaan.

Tuhkasella on arkkitehti ja konsultti viemässä suunnittelua eteenpäin. Uusi omistaja suunnittelee vesitorniin asuntoja ja veturitalleihin korjauspajatyyppistä toimintaa tai varastoa. Tornin yläosassa on edelleen iso vesisäiliö, joka pitäisi saada poistettua rakennuksesta.

Veturitallin alla on pilaantunutta maata, joka pitäisi poistaa jos talliin tulee asumista, toimistoja tai muuta toimintaa, jonka myötä paikalla olisi ihmisiä pitkiä aikoja.

Tuhkanen pyrkii saamaan vanhat rakennukset nopeasti käyttöön. Tyhjillään olevat rakennukset rapistuvat eivätkä tuota.

- Onhan tämä aika haastava ympäristö, toistaiseksi tästä on ollut lähinnä kuluja, Tuhkanen toteaa.

Perään hän kuitenkin ihastelee, kuinka hienoja monet alueen rakennuksista ovat.

- Veturitalli esimerkiksi on todellinen rakentamisen taidonnäyte.

Suojelu rajoittaa

Uusi omistaja toivoo, että epämääräisempien vieraiden pyöriminen alueella loppuisi. Alueen ollessa tyhjillään ovat paikalla viihtyneet niin graffitien tekijät kuin leikkivät pikkupojatkin. Veturitallien radanpuoleinen sivusta on graffiteilla vuorattu.

Pikkupojat taas ovat pitäneet aluetta leikkipaikkanaan, ja käännelleet veturitallien edessä ollutta kääntöpöytää. Nyt kääntäminen ei enää onnistu, ja uusi omistaja toivoo että epämääräisempien vieraiden pyöriminen alueella loppuisi.

Tuhkanen arvelee, että Senaatti tyhjensi alueen aikanaan vuokralaisista koska ylläpitoon meneviä kuluja ei saatu vuokralla katettua. Esimerkiksi veturitallien kaukolämmöstä voi kertyä iso lasku. Uusi omistaja myöntääkin alueen kehittämisen haastavaksi tehtäväksi, ja toistaiseksi alue on tuottanut lähinnä menoja.

- Vanhaa pitää tietysti suojella, mutta samalla suojelu aiheuttaa kehittämiselle todella isoja rajoituksia.

Tuhkanen kiittelee kaupungin olleen alueen edistämisessä yhteistyöhaluinen. Uudisrakentamisen suunnitelmista saadaan tarkempaa tietoa syksyllä, kun kaavoitus etenee. Tuhkasen ajatuksena on saada suojeltujen rakennusten ulkopuoliselle alueelle matalaa rakentamista, esimerkiksi rivitaloja, tai pieniä kerrostaloja. Isoja kerrostaloja hän ei pidä alueelle sopivina, eikä niitä sinne saisi tehdäkään.

Timo-Pekka Heima
timo-pekka.heima@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi