Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Borrelioosi on mestaripiiloutuja

Kroonisesta taudista on lähivuosina luvassa uutta tietoa

Punkki eli puutiainen. Kuva: Rasmus Rissanen

Borrelioosin hoito parin viikon antibioottikuurilla on helppoa, jos tauti havaitaan nopeasti. Levinneen, aluksi huomaamatta jääneen taudin hoitokäytännöt vaihtelevat. Edennyttä tautiakin hoidetaan Suomessa kolmen–neljän viikon antibioottikuurilla. Monissa Euroopan maissa suositaan pitkiä, jopa reilun vuoden kestäviä antibioottikuureja, kertoo Väli-Suomen median Sunnuntaisuomalainen.

Suomalaisiakin on lähtenyt hoitoon esimerkiksi Saksaan, jonne monet lähettävät myös verinäytteitään analysoitavaksi. Näiden näytteiden tuloksiin eivät kaikki terveysalan ammattilaiset Suomessa luota.

Levinneeseen, krooniseen borre­lioo­siin suhtaudutaan Suomessa usein epäillen. Lähivuosina taudista on kuitenkin luvassa uutta tietoa, sillä borreliabakteeria tutkitaan parhaillaan Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella.

– Selvitämme erityisesti, miten borrelia voi aiheuttaa kroonisia infektioita, tohtorikoulutettava Leena Meriläinen kertoo.

– Bakteeri pystyy muuttamaan muotoaan normaalista korkkiruuvimaisesta spirokeetasta pyöreäksi, kun ympäristö muuttuu sille epäsuotuisaksi. Muotoa muuttaessaan se pystyy paremmin piiloutumaan immuunipuolustukselta.

Tutkijat ovat huomanneet, että jotkut pitkään borrelioosia sairastaneet potilaat tuottavat vasta-aineita nimenomaan näitä pyöreitä muotoja vastaan mutta eivät välttämättä spirokeettamuotoa vastaan.

– Bakteerin muuntautuminen tähän pyöreään muotoon saattaa liittyä pitkittyneen infektion kehittymiseen. Asiaa pitää kuitenkin vielä tutkia paljon,  Meriläinen toteaa.

Borreliabakteeri hakeutuu tutkijan mukaan mielellään kudoksiin, joissa ei ole paljon verta, kuten niveliin.

– Näin bakteeri pystyy paremmin suojautumaan antibiootin vaikutukselta. Bakteeri myös jakaantuu hitaasti. Tämä puoltaa normaalia pidempiä antibioottikuureja.

Euroopassa borreliabakteerilla on kolme yleistä alalajia, ja Suomessa testataan yleensä kahden lajin vasta-aineet. Testin tarkkuus ja herkkyys riippuvat monista asioista.

– Rajatapaukset luokitellaan meillä helposti negatiivisiksi. Saksassa testataan borrelioosia usealla eri menetelmällä yhtä aikaa. Se todennäköisesti lisää positiivisten tulosten määrää.

Suomessa noudatetaan yleensä amerikkalaisten infektiolääkäreiden yhdistyksen, IDSA:n, hoitosuosituksia, joiden mukaan muutaman viikon hoito riittää tuhoamaan bakteerin kaik­kialta elimistöstä.

– Toista koulukuntaa edustaa Lymen tautiin erikoistunut kansainvälinen järjestö ILADS. Se on sitä mieltä, että hoidot ja käytetyt antibiootit pitää valita yksilöllisesti. Kuurit ovat usein huomattavasti pidempiä kuin IDSA:n, terveystieteiden tohtori Soile Juvonen selittää.

Hänen mielestään kumpikaan koulukunta ei voi tällä hetkellä tietää lopullista totuutta levinneen borrelioosin hoidosta.

– Suomessa kroonisesta borrelioosista kärsivät eivät usein saa hoitoa borrelioosiin, koska IDSA:n näkemysten mukaan borreliabakteeri ei aiheuta kroonisia oireita. Monioireiset potilaat lähetetään erikoislääkäriltä toiselle. Useimmille kertyy lukuisia diagnooseja ja hoitoja. Pitäisi pysähtyä miettimään potilaiden oireita kokonaisuutena ja saada eri koulukunnat yhteistyöhön, Juvonen toteaa.

Jotkut potilaat turvautuvat yritti- ja ruokavaliohoitoon. Juvosen mukaan ne eivät välttämättä tehoa nopeasti, mutta kroonisen borrelioosin hoito onkin hänen mukaansa maratonlaji.

Punkkitaudit vaivaavat entistä useampia. Borrelioosiin sairastuu jo noin 6?000 suomalaista vuosittain – määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Punkin purema jää helposti huomaamatta, eikä ihottumaa aina tule. Silloin bakteeri voi päästä leviämään ja aiheuttaa myöhemmin monenlaisia oireita ja pysyviä kudosvaurioita.

Soile Juvosen mukaan Euroopassa levinneet borrelioosit ovat usein neuroborrelioositapauksia, joiden oireina on muun muassa päänsärkyä, tuntohäiriöitä, puutumista, pistelyä ja raajojen heikkoutta.

 Suomalaistutkimuksen mukaan kolmen viikon antibioottihoidolla paranee noin 90 prosenttia levinneestä borrelioosista. Jos oireita jää, kyseessä ei ole krooninen borrelioosi vaan jälkioireisto. Tätä näkemystä on useasti tuonut esiin professori, infektioylilääkäri Jarmo Oksi Turun yliopistosta. Hän varoittaa Lääkärilehdessä potilaita oireiden tulkinnasta ”Dr. Googlen” tai ”Dr. Somen” avulla.

Sunnuntaisuomalainen

Tulehdustauti

Borrelioosi

1 Borrelioosi on tulehdustauti, jonka aiheuttaa borreliabakteeri. Se tarttuu ihmiseen yleisimmin punkin eli puutiaisen puremasta.

2 Suomalaisista punkeista noin joka neljäs kantaa kyseistä bakteeria ja voi aiheuttaa tartunnan.

3 Borrelioosin ensioireena tulee noin puolelle potilaista puremakohdasta alkava leviävä ihottuma. Tyypillisimmillään ihottuma leviää rengasmaisesti.

4 Hoidotta bakteeri leviää verenkierron välityksellä muualle elimistöön ja aiheuttaa ensin yleisoireina flunssan kaltaista lämmönnousua, särkyä ja väsymystä. Myöhäisvaiheen borrelioosin tavallisimpia oireita ovat erilaiset neurologiset oireet, kuten hermosäryt ja toimintahäiriöt, nivelsäryt ja -tulehdukset.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi