Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Terveystieto monen painajainen: näin Päijät-Hämeessä ja muualla maassa reputettiin kirjoituksissa

Päijät-Hämeessä 40 prosenttia kirjoitti pitkästä venäjästä laudaturin.

Kuva: Karjalainen

Kevään ylioppilaskirjoituksissa heikoimmat arvosanat annettiin ortodoksiuskonnosta (keskiarvo 3) ja terveystiedosta (3,6).

Terveystiedossa on myös eniten reputtaneita. Lappilaismiehistä lähes joka neljäs reputti terveystiedossa. Pohjoiskarjalaisista, keskisuomalaisista ja pohjoissavolaisista miehistä lähes joka viides ei läpäissyt terveystiedon koetta. Päijät-Hämeessä terveystiedon taidot ovat miehillä paremmin hallussa: läpäisyprosentti on yli 90.

Myös psykologia teetti nuorille miehille tuskaa etenkin Pohjois-Karjalassa, jossa joka viides kirjoittaja ei läpäissyt koetta.

Äidinkieli on myös miehille ongelmallisempi kuin naisille. Mieskokelaista joka 20. ei päässyt läpi äidinkielen kokeesta.

Parhaimpia arvosanoja kirjoitettiin kielistä sekä fysiikasta ja kemiasta (keskiarvot 4,6/4,8). Pitkän venäjän lukijoista puolet kirjoitti laudaturin tai eximian (5,2). Päijät-Hämeessä useampi kuin neljä kymmenestä kirjoitti pitkästä venäjästä laudaturin.

Hyviä arvosanoja saivat myös pitkän saksan ja ranskan kirjoittajat. Erityisesti miehet pärjäsivät harvinaisissa kielissä, kuten portugalissa ja latinassa.

Myös pitkän matematiikan kirjoittajista yli puolet ylsi vähintään magnan arvosanaan.

Historiasta laudaturin arvoiseen suoritukseen ylsi koko maassa vain viitisen prosenttia kokelaista. Siksi Päijät-Hämeen naiskirjoittajat ovat joukossa poikkeus: noin joka seitsemäs naiskokelas ylsi historian laudaturiin. Keskisuomalaiset naiset taas pärjäsivät yhteiskuntaopissa: hieman useampi kuin joka kymmenes kirjoitti laudaturin, kun esimerkiksi pohjoiskarjalaisista naisista samaan ylsi vain pari prosenttia.

Vähiten hylättyjä kokeita tehtiin Ahvenanmaalla. Yhtä ylioppilaskokelasta lukuun ottamatta kaikki (153) Ålands lyceumista kirjoittaneet saavat toukokuun lopussa lakin päähänsä.

Eteläkarjalaisista kokelaista taas noin joka kahdennentoista koe hylättiin.

Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Päijät-Hämeessä hylkäysprosentti oli viisi, Pohjois-Savossa 4,5.

Kaikista tänä keväänä kirjoittaneista reputti 5,9 prosenttia. Määrä on ollut suurin piirtein sama myös edellisvuosina.

Keväällä ja syksyllä kirjoittavien erot ovat suuria.

Syksyllä joissain maakunnissa hylätään jopa joka kolmannen kokelaan koe.

Viime syksynä näin tehtiin Keski-Pohjanmaalla.

Vähiten kokeita hylättiin syksyllä Pohjois-Savossa (13,3%).

- Syksyllä hylättyjen määrät vaihtelevat, mutta ne ovat huomattavasti korkeampia kuin keväällä. Mukana on paljon uusijoita, jotka ovat jo aiemmin reputtaneet, Ylioppilastutkintolautakunnan aktuaari Alex Hellsten sanoo.

Eniten reputtaneita onkin kirjoituksiaan neljään kertaan hajauttavissa. Heistä noin puolet saa hylätyn tuloksen.

- Neljää kertaa ei saa käyttää, jos kokeet tulevat hyväksytyksi kerralla. Enimmillään kirjoituksia saa hajauttaa kolmeen kertaan. Hylätyn kokeen saa uusia kaksi kertaa seuraavan kolmen tutkintokerran aikana.

Teoreettinen maksimi on siis kuusi yrityskertaa.

- Tällaisia yrittäjiä on yleensä vain vakavan sairastumisen takia.

Arvosanojen pisterajat vaihtelevat vuosittain.

Syynä on se, ettei kokeita esitestata eli ei voida taata, että koe on joka kerta yhtä vaikea.

- Jos joku koe osoittautuu keskimääräistä vaikeammaksi, pisterajoja lasketaan.

Sukupuolten välillä ei ole eroja arvioinnissa.

- Onneksi kokeiden arvioijat eivät voineet huomioida sukupuolta terveystiedossa. Kun hylkäysprosentti on miehillä noin suuri, olisi sukupuoli saattanut vaikuttaa, Hellsten pohtii.

Tänä keväänä ylioppilaaksi pääsee alustavien tulosten mukaan 26 987 kokelasta.

Määrä täydentyy vielä noin kymmenellä uudella ylioppilaalla, kun ainevalintoja ”käännellään sopiviksi”.

- Kun pakollisia aineita käännetään ylimääräisiksi ja ylimääräisiä pakollisia, syntyy uusia ylioppilaita.

Saija Kauhanen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi