Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

"Minussa on vika, mutta käänsin ongelman voitokseni" - lahtelaisella tuohitaiturilla on faneja Japanissa asti

Pikkutarkka, näpertelijä, kiiltokuvamaalari. Sillä tavalla Marjatta Flander-Airolaa aikanaan haukuttiin.

- Minussa on vika, mutta käänsin ongelman voitokseni, sanoo lahtelaisnainen, joka tekee tuohesta uskomattoman taidokkaita käyttö- ja koriste-esineitä. Hän oppi tuohen keruu- ja käsittelytaidot omalta isältään, joka oli oppinut ne puolestaan omalta isältään.

Flander-Airolan äitikin teki tuohitöitä ammatikseen, mutta samalle alalle mielinyttä tytärtä vanhemmat kehottivat hankkimaan "kunnon ammatin".

- Vaikka tämän kunnollisempaa ammattia ei olisi ollut, Flander-Airola sanoo ja viittaa ympärilleen TuohiMuorin Puodissa. Se on eräänlainen näyttelytila, jossa punoutuvat yhteen tuohimestarin historia ja nykyisyys. Hyllyt ja laatikot pursuvat hänen sekä hänen vanhempiensa tekemiä käyttö- ja koriste-esineitä, kaikki tuohesta ja puusta.

Flander-Airolan tie tuohityön pariin kulki mutkien kautta. Hän kouluttautui mainosgraafikoksi ja piirsi ammatikseen parikymmentä vuotta. Sitten selkä petti niin, ettei piirtäjä pystynyt edes kirjoittamaan nimeään sairauslomapapereihin. Oma yritys piti lopettaa.

Tulevaisuus näytti epävarmalta, mutta pelastukseksi koitui lasten perinnelelu, nappihyrrä, jota Flander-Airola tuli kokeilleeksi. Kävi ilmi, että nappihyrrää vetäessä pumppaava liike kohdistui nikamien välisiin pikkulihaksiin, joissa hermopinteen aiheuttama tulehdus piileskeli. ”Lääkkeistä parhaan olet löytänyt”, vahvisti Invalidisäätiön lääkärikin - seitsemän vuotta myöhemmin, kun Flander-Airola vihdoin pääsi oikeaan kuntoutukseen.

Kuntouduttuaan riittävästi Flander-Airola heittäytyi tuohitöiden pariin eikä ole valintaansa katunut. Ideat pulppuilevat niin, ettei tekijä ehdi edes toteuttaa kaikkia. Hän on jalostanut perinnetekniikat yhä uusiksi työtavoiksi ja tuotteiksi. Työ on huomattu: tuohimuorilla on faneja muuallakin kuin Suomessa. Etenkin japanilaiset arvostavat tuohitöitä ja Flander-Airolan tarkkaa kädenjälkeä.

Tekijä ei tunnu kyllästyvän sävykkääseen, ekolgiseen materiaaliinsa.

- Siihen rakastuu. Se on toimintaterapiaa, nautiskelua, Flander-Airola kuvailee.

Katajasta tehty nappihyrrä hurisee edelleen hänen käsissään lähes päivittäin ja pitää yllä toimintakykyä. Tuohimestari on valmistanut myös niitä myyntiin yhdessä puolisonsa kanssa.

Tätä lelua Flander-Airola suosittelee lämpimästi kaikille, joiden toimintakykyä näyttöpääte- ja hiirityöskentely uhkaa invalidisoida.

- Saman asian ajaa kuminauha, hän vinkkaa.

Marjatta Flander-Airolan haastattelu kokonaisuudessaan lauantain Etelä-Suomen Sanomissa.

Kaisa Hako
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi