Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Puolustusliitto voisi olla löysä tai sitova – osapuolet päättävät

Uudenmaan prikaatin rannikkojääkärit suorittivat näytösluonteisen satamanvaltauksen Turussa 2012. Kuva: Lehtikuva / Roni Lehti

Suomen ja Ruotsin välinen puolustusliitto olisi täysin mahdollinen ilman turvatakuitakin, sanoo Puolustusvoimien operaatiopäällikkö Mika Peltonen. Hänen mukaansa puolustusliitto voi olla löysä tai se voi olla sitova. Osapuolet itse sopisivat, minkälainen siitä tehdään.

Peltonen tosin karsastaa roolissaan sanaa puolustusliitto. Hän on ollut Suomen puolelta johtamassa Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä käsittelevän raportin tekemistä.

– Puolustusliitossa on sanana selvä poliittinen sisältö. Se voisi olla esimerkiksi sopimus. Sen sanon, että yksin on tänä päivänä hankala olla. Jos on kaveri, se on heti enemmän kuin yksi.

Peltonen korostaa, että molempien maiden puolustusvoimat ovat raporttia varten suunnitelleet ja tarjonneet sen, miten pitkälle niillä on valmius mennä. Nyt pallo on poliitikoilla, sillä haaste molemmissa maissa on erityisesti lainsäädäntö.

– Sotaväki taipuu, jos poliitikot ovat sitä mieltä, että mennään "puolustusliittoon".

Edellyttää mahdollistavia lakeja

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoo, että laeista pitäisi tehdä mahdollistavia.

– Se on haaste Suomessa, jossa lakeihin pyritään saamaan kaikki mahdolliset skenaariot. Mutta tässä tapauksessa ei voida ennakoida, miten yhteistyötä tulevaisuudessa tehdään.

Hänen mukaansa poliittista tahtoa on, koska sotilaallisen yhteistyön vahvistamiselle on vahva tuki kansalta Suomessa ja Ruotsissa.

– Nyt voidaan suunnitella, harjoitella ja valmistella lainsäädäntö niin, että sitten, jos suurempi kriisi tulee, poliitikot voivat tehdä nopean päätöksen.

Lainsäädäntöä pohditaan jo

Peltosen mukaan poliitikot pohtivat tällä hetkellä esimerkiksi sitä, miten aseellista virka-apua voisi saada ja antaa rajan yli. Tehtävä ei voi olla sotilaallinen nykylainsäädännön mukaan. Se voi liittyä vain terrorismiin, luonnononnettomuuteen tai suuronnettomuuteen.

– Tämä rajoittaa esimerkiksi laivojen ja aseistettujen helikoptereiden käyttöä. Lain muuttaminen voisi olla viisasta niin, että sotalaivan lähettämistä ei katsottaisi aseelliseksi avuksi.

Suomen Merivoimat ei voinut syksyllä osallistua Ruotsin sukellusvenejahtiin, koska laki kielsi.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi