Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Yliopistot tavoittelevat yli 80 miljoonan euron lahjoituksia

Yliopistot keräävät jälleen lahjoituksia toimintansa tukemiseen. Kuva: Mikko Niemelä

Suomen yliopistot pyrkivät keräämään tukijoiltaan yli 80 miljoonan euron lahjoitukset. Korkeimmat keräystavoitteet ovat asettaneet Helsingin yliopisto (25 miljoonaa euroa) ja Aalto-yliopisto (20 miljoonaa euroa).

Muiden yliopistojen tavoitteet ovat selvästi pienempiä, 0,75–6 miljoonaa euroa. Toimituksemme tekemän kyselyn mukaan niiden keräystavoitteet ovat seuraavat: Itä-Suomen yliopisto (yli 6 miljoonaa euroa), Oulun yliopisto (6 Me), Lappeenrannan teknillinen yliopisto (5 Me), Tampereen yliopisto (5 Me), Åbo Akademi (5 Me), Jyväskylän yliopisto (4-5 Me), Vaasan yliopisto (2,5 Me), Lapin yliopisto (0,75 Me) ja  maanpuolustuskorkeakoulu (0 euroa, ei järjestä keräystä). Svenska handelshögskolan, taideyliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Turun yliopisto eivät ole asettaneet itselleen keräystavoitetta ainakaan vielä.

Keräysten taustalla on valtioneuvoston viime keväänä tekemä päätös pääomittaa yliopistoja enintään 150 miljoonalla eurolla. Valtio on sitoutunut maksamaan yliopistoille kolminkertaisen vastinrahan jokaista keräyksellä saatua euroa kohden.

Näin ollen akateemisten opinahjojen tulee kerätä lahjoittajilta vähintään 50 miljoonaa euroa, jotta maksimisummaan päästään. Mikäli keräystuotot ylittävät 50 miljoonaa, niin ylimenevältä osalta ei vastinrahaa enää makseta. Keräysaika on alkanut ja se kestää vuoden 2017 puoliväliin asti.

– Valtion vastinrahoitus kohdennetaan yliopistojen kesken suhteessa niiden keräämään yksityiseen pääomaan. Päätökset eri yliopistojen osuuksista tehdään yhdellä kertaa loppuvuodesta 2017, kertoo opetusneuvos Jorma Karhu opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM).

Iso lahjoitus voidaan kohdentaa

Suomessa järjestettiin samantyyppisen, mutta suurempi keräys vuosina 2008–2011 yliopistouudistuksen yhteydessä. Tuolloin yliopistot keräsivät vastikkeeseen oikeuttavia lahjoituksia noin 332 miljoonaa euroa ja valtio maksoi 2,5-kertaisesti vastinrahoja noin 831 miljoonaa euroa.

Uutta viime kierrokseen verrattuna on se, että vähintään 10?000 euron yksittäinen lahjoitus voidaan lahjakirjan määräyksellä kohdentaa suoraan jollekin koulutusalalle.

– Valtion vastinrahoitus kirjataan aikanaan yliopistojen peruspääomaan, joten tältä osin voidaan käyttää vain vuotuisia tuottoja. Näiden käyttöä ei siis mahdollisella lahjakirjalla voi sitoa, Jorma Karhu täsmentää.

Amkeille 50 miljoonaa

Valtio pääomittaa myös ammattikorkeakouluja. Niille maksetaan yhteensä 50 miljoonaa euroa ensi keväänä.

Pääomitus liittyy ammattikorkeakoulu-uudistuksen toteuttamiseen, eikä ammattikorkeakouluilta edellytetä samanlaista varainkeräystä kuin yliopistoilta.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi