Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Vieraannuttaminen vanhemmasta on henkistä väkivaltaa, jossa lapsi kärsii

Vieraannuttamisessa toinen vanhempi pyrkii vaikeuttamaan lapsen ja toisen vanhemman välistä vuorovaikutusta niin, että lapsen ja vanhemman suhde vaikeutuu tai katkeaa kokonaan. Kuva: Anssi Hietamaa

Vieraannuttaminen vanhemmasta on arkipäivää valitettavan monen suomalaislapsen kohdalla.

Toinen vanhempi pyrkii vaikuttamaan lapsen ja toisen vanhemman väliseen vuorovaikutukseen.

Vieraannuttamista tapahtuu etenkin eron jälkeen, ja se johtaa usein huoltoriitaan oikeudessa. Tyypillisiä keinoja ovat mustamaalaaminen, tapaamisten kieltäminen tai kontrolloiminen. Vieraannuttaja pyrkii manipuloimaan lasta ja antaa tälle vääriä mieli- tai muistikuvia toisesta vanhemmasta. Vihanpito voi ulottua isovanhempiin ja sukulaisiin.

Moni taho pitää vieraannuttamista henkisenä väkivaltana, jonka pitäisi olla rangaistavaa. Lainsäädännölle käsite on edelleen vieras.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo, että vieraannuttaminen pitäisi tunnistaa nykyistä paremmin ja viranomaisten täytyisi puuttua siihen. Lisää koulutusta, tutkimusta ja viranomaisohjeistusta tarvittaisiin.

- Kyseessä on vakava ilmiö, jossa lapsi joutuu pelinappulaksi. Tarvitsemme myös lisää tutkimustietoa lasten kokemuksista vieraannuttamisesta. Uhkailu, kiristäminen, pelottelu, ylipäänsä välinpitämätön kohtelu ovat henkisen väkivallan yleisiä tunnusmerkkejä. Vieraannuttaminen vastaa tätä.

Lapsiasiavaltuutettu on kutsunut Säätytalolle 16.12. päättäviä tahoja ja lasten asioita hoitavia järjestöjä keskustelemaan lapsen edusta ja asemasta erotilanteessa.

- Lapsiasiavaltuutetun toimistoon tulee yhteydenottoja isiltä ja isovanhemmilta liittyen tapaamisoikeuksien loukkauksiin. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa sopimusvaltiot kunnioittamaan vanhemmastaan erossa asuvan lapsen oikeutta ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaankin vanhempaansa säännöllisesti. Tästä lapsen oikeuden toteutumisesta kannan huolta.

Sosiaalihuoltolain uudistuksessa kunnat velvoitetaan järjestämään lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta. Nykyisellään, kun valvonta on vapaaehtoista, tapaamiset eivät joissakin tapauksissa toteudu lainkaan.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen painottaa, etteivät huoltoriidat saa vaarantaa lapsen kehitystä. Sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö ja sisäministeriö aikovat aloittaa ensi vuonna yhteisen selvitystyön aiheesta.

- Tavoitteena on turvata lapsen oikeus suojeluun tilanteissa, joissa on taustalla vanhempien välinen tai toisen vanhemman aiheuttama konflikti lasten huollosta ja tapaamisista ja samanaikainen huoli lapsen turvallisuudesta, terveydestä tai hyvinvoinnista, Huovinen totesi Erofoorumissa Helsingissä marraskuun lopulla.

Huoltajuuskiistojen yhteydessä pyydetään lausuntoja myös psykologeilta.

Suomen Psykologiliitto ohjeistaa selkeästi, miten psykologin tulisi huoltajuuskiistoissa toimia. Esimerkiksi huoltajuuskiistoihin liittyvät selvitykset ja lausunnot pitäisi tehdä tiimityönä, yksittäisten psykologien ei pitäisi ottaa näitä tehtäviä hoitaakseen.

- On hämmästyttävää, että kerrasta toiseen niin monet psykologit jättävät ottamatta huomioon Psykologiliiton ohjeistukset, sanoo Psykologiliiton ammattieettisen lautakunnan puheenjohtaja Tuija Holm.

Holmin mukaan psykologit eivät aina pysty arvioimaan kriittisesti, milloin ja mihin heidän on syytä ottaa kantaa.

Psykologiliiton ammattieettisen lautakunnan mukaan vieraannuttamisen pitäisi olla tuttu käsite jokaiselle avioeroperheiden kanssa työskentelevälle perheneuvolapsykologille, niin keskeinen se on kyseisessä työssä.

Isät lasten asialla ry:n puheenjohtaja Juha Järä toivoo, että tapahtuisi konkreettisia asioita vieraannuttamisen kriminalisointiin asti.

Vieraannuttamisen kohteeksi joutuneilla voi olla itsetuhoisia ajatuksia, itsemurhia ja muuta henkistä pahoinvointia.

- Löytyykö päättäjiltä osaamista ja tahtotilaa? Lapsikaappaus ja omavaltainen huostaanotto on kriminalisoitu, vainoaminen myös. Oikeusministeriölläkin on tässä peiliin katsomisen paikka, miksei ole tehty mitään tällaiselle keskeiselle ongelmalle.

Resursseja kuluu, kun viranomaisilla ei ole välineitä puuttua vieraannuttamiseen. Järä sanoo, että vanhempi voi ennen oikeudenkäyntiä käydä lukuisilla viranomaisilla kymmeniä, satoja käyntejä.

Järä vertaa tilannetta Ruotsiin, jossa suurin osa erolapsista asuu vuoroasumisratkaisuissa.

- On tutkittu, että hyvinvoivimpia lapsia ovat vuoroasumisratkaisuissa ja ydinperheissä elävät lapset.

Isät lasten asialla ry:n päämäärä on tehdä itsensä tarpeettomaksi ja lopettaa yhdistys.

- Kaikki toimintamme keskittyy tehokkaan ennaltaehkäisyn aikaansaamiseksi lastensuojelussa. Maa on täynnä jälkihoitoa ja liian myöhään tehtävää työtä.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja lastenvalvojan tehtävissä aiemmin toiminut vs. sosiaalityön johtaja Marjaana Sorokin Somerolta sanoo, että vieraannuttaminen on edelleen vieras käsite lastensuojelussa, vaikka merkkejä osataan tunnistaa. Helposti ajatellaan, että lapsen tapaamiseen liittyvät huoltoriidat eivät kuuluisi lastensuojelulle.

- Tämä on vaarallinen lähtökohta, sanoo pro gradussaan vieraannuuttamista tutkinut Sorokin, joka kannattaa vieraannuttamisen kriminalisointia.

Sosiaalityöntekijän asema voi olla hyvin ristiriitainen hankalissa tapauksissa. Vanhempia ohjataan helposti hakemaan ratkaisua käräjäoikeuden kautta.

- Sosiaalityöntekijältä loppuu keinot, kun ei ole näyttöä siitä, kuka puhuu totta ja kuka ei.

Sorokinin tutkimuksen mukaan vieraannuttaja osaa usein toimia salakavalasti ja hämmennystä aiheuttaen. Sosiaalityöntekijä saattaa tietämättään ja vieraannuttajan kertomuksiin mukaan tempautuessaan osaltaan myötävaikuttaa lapsen vieraantumiseen toisesta vanhemmastaan.

Vieraannuttajina on sekä äitejä että isiä, mutta lastensuojelupuolellakin on Sorokinin mukaan nähtävissä tietynlaista äitiyden suojelua. Hän on kohdannut työssään rajuakin vieraannuttamista.

Sosiaalipäällikkö Niina Viholainen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymästä sanoo, että sosiaalityö perustuu moneen suuntaan tapahtuvaan vuorovaikutustyöhön yhteistyössä verkostojen ja asiakkaan kanssa.

- Totuuksia on monenlaisia. Lapsikin voi kertoa kaksi erilaista tarinaa. Lapsen kanssa keskustelu tällaisissa perhetilanteissa voi olla lapselle rankka kokemus.

Vieraannuttamista työssään kohdanneen Viholaisen mielestä isä ja äiti ovat vanhempina samalla viivalla. Hän on osallistunut muutama vuosi sitten järjestettyyn Isät pois paitsiosta -koulutukseen, jossa käsiteltiin erovanhempien tasa-arvoisuutta.

Viholainen ei lähtisi kriminalisoimaan vieraannuttamista, vaan on sovittelun kannalla. Sosiaalityöntekijän työssä hankalaa on kuitenkin se, että vanhemmat tai toinen heistä ei välttämättä ole valmis sitoutumaan yhteisiin sopimuksiin ja asioiden hoitamiseen.

Noin 30 000 lasta vuosittain kokee vanhempiensa avioeron. Suuri osa näistä lapsista menettää yhteyden toiseen vanhempaansa kokonaan tai osittain.

Kun lasta opetetaan ja palkitaan siitä, ettei toista vanhempaa saa ikävöidä eikä tapaamisista iloita, lapsen mieli kääntyy vieraannutettua vanhempaa vastaan.

Vieraannutettu lapsi oireilee monin tavoin: jäsentymätön viha kohdevanhempaa kohtaan, ahdistuneisuus ja itseluottamuksen puute, erilaiset psykosomaattiset oireet, univaikeudet, pakko-oireet, itsesyytökset, paniikkihäiriöt, vakavimmillaan masentuneisuus ja itsemurha-ajatukset.

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on vuodelta 1983.

Kansanedustaja Juho Eerola (ps) teki vuonna 2012 lakialoitteen Vieraannuttamisen kielto lapsen huolto ja tapaamislakiin.

Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok) teki vuonna 2012 lakialoitteen Lapsen tapaamisoikeuden toteutumisen estäminen rikoslakiin. 141 kansanedustajaa allekirjoitti sen.

Isät lapsen asialla ry:llä on yli 700 jäsentä yhdistyksen kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Toiminta on vapaaehtoistyötä, joka rahoitetaan jäsenmaksuilla ja lahjoituksilla.

Lähteet:

?Marjaana Sorokin: Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta lapsen huolto- ja tapaamisriidassa - Lastensuojelun sosiaalityöntekijän näkökulma. Jyväskylän yliopisto 2014.

?Helinä Häkkänen-Nyholm, Taina Laajasalo ja Tiina Tuuri: Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta. Psyjuridica 2013.

?Vieraannuttamisesta kärsivät kaikki. Tehy 12/2010.

Milja Kungas
milja.kungas@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X