Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Vammaistutkimuksen professori: Vammaisten syrjintä on verrattavissa rasismiin, seksismiin ja homofobiaan

"Vammaiset joutuvat jatkuvasti kokemaan alentumista, sääliä ja väkivaltaa", sanoo vammaistutkimuksen professori Simo Vehmas. Kuva: Armi Salonen

Vammaisten syrjintä on verrattavissa rasismiin, seksismiin ja homofobiaan. Tätä mieltä on vammaistutkimuksen professori, kasvatustieteen tohtori Simo Vehmas Helsingin yliopistosta.

- Jos joku väittää, ettei sitä ilmene Suomessa, hänellä on ongelma asian kanssa, Vehmas toteaa.

- Vammaisten kanssa liikkuessa näkee, että he joutuvat jatkuvasti kokemaan alentumista, sääliä, suoraa vittuilua ja jopa väkivaltaa. Kehitysvammaisten riski joutua väkivallan uhriksi on moninkertainen verrattuna niin sanottuihin normaaleihin ihmisiin.

Syrjintää ilmenee myös epäsuoremmin: fyysisesti rajoittuneet joutuvat aina kotoa lähtiessään miettimään, onko kohde sellainen, minne pääsee esimerkiksi pyörätuolilla.

Vehmasta kiinnostaa vammaisten yhteiskunnallinen asema, ja alan tutkimuksen keskeisin haaste onkin hänen mukaansa vammaisten osallisuuden lisääminen.Tavoitteena on vammaisten yhteiskunnallisen aseman parantaminen esimerkiksi esteettömyyttä, koulutusta ja työllisyyttä lisäämällä.

Vehmas painottaa, että Suomessa vammaisten koulutus- ja työllisyysaste on muita länsimaita huomattavasti alhaisempi.

- Täällä on kyllä hyvää tarkoittavia suojatyöpaikkoja, joissa vammaiset tekevät oikeaa työtä, mutta sille ei kuitenkaan ole tunnustettu oikean työn asemaa. Ihan kuin se olisi leikkiä tai ikuista harjoittelua.

Vammaisten osuus väestöstä on WHO:n ja Maailmanpankin vuonna 2011 julkaiseman tutkimuksen mukaan 15 prosenttia, ja suurin osa heistä elää kehitysmaissa. Suomen väestöstä kehitysvammaisten osuus on prosentin luokkaa.

Vehmaan mukaan määrän arviointia vaikeuttaa kuitenkin se, kuka määritellään vammaiseksi tai kehitysvammaiseksi.

Vammaisten osuus väestöstä on kasvanut, mutta yksi syy siihen on juuri määrittelyssä. Esimerkiksi autistien määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti 1990-luvulta. Siihen asti autismi luokiteltiin mielisairaudeksi.

Lue lisää vammaistutkimuksen professorin ajatuksia maanantain Etelä-Suomen Sanomista.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi