Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Lukijalta

Heikki Talvitie: Ideologia värittää jälleen Suomen ja Venäjän suhteita

Lännen pakotteet eivät ole ensisijaisesti Ukrainan kriisiin liittyviä., katsoo Heikki Talvitie. Kuva: Vesa Tapiola

Neuvostoliiton hajottua Suomen ja Venäjän suhteet voidaan kuvata hapuileviksi ja uutta etsiviksi. Suomi keskittyi anomaan Euroopan Yhteisöjen jäsenyyttä Kun jäsenyys Euroopan Unionissa toteutui vuonna 1995, niin suomalaiset keskittyivät pitkälle pönkittämään asemaansa unionissa ja sen rakenteissa. Haluttiin liittyä kaikkiin eurooppalaisiin ytimiin.

Venäjä oli alamaissa ja alakuloinen. Venäläiset tunsivat kiinnostusta länsimaisiin arvoihin, joita he yrittivät soveltaa keisarillisen ajan ja Nl:n ajoilta periytyviin käytäntöihin. Ideologia oli pannassa. Se oli kuopattu Neuvostoliiton mukana.

Venäjästä ei ollut paljoakaan partneriksi ei edes kaupallisessa mielessä, sillä Nl:n kaupallinen infrastruktuuri oli hävinnyt eikä uutta ollut vielä tilalla. Suomen ja Venäjän suhteet olivat hyvin ohuet. Elettiin Jeltsinin aikaa.

Vuosi 2000 aloitti Putinin ajan. Valtion rakenteita ryhdyttiin tietoisesti vahvistamaan ja tätä suosi energian hinnan korkea taso. Oligarkkien valta murrettiin ja valtion kassaa vahvistettiin. Instituutioiden asema säilyi kuitenkin heikkona ja poliittiset puolueet olivat henkilöiden ympärille rakennettuja vaaliorganisaatioita. Vaalit olivat pääsääntöisesti puhtaat, mutta vaalien ehdokasasettelulla varmistettiin vaaleilta haluttua tulosta.

Lännen johtavat valtiot hoitivat kansainvälistä politiikkaa niin kuin halusivat. Yhdysvallat kykeni käyttämään sotilaallista voimaa ilman vastavoiman pelkoa. EU ja Nato laajenivat ensin entisen Varsovan liiton alueille ja sittemmin myös itse entisen Nl:n alueille Baltiaan.

Vuonna 2007 Putin käytti Munchenissä puheenvuoron, jossa hän katsoi, että tämä lännen vyörytyspolitiikka sai nyt riittää. Useat lännen valtiot Suomi mukaan lukien tunnustivat Kosovon itsenäisyyden vuoden 2008 alussa, vaikka entinen emämaa Serbia tätä vastusti. Kun Georgian presidentti Saakashvili hyökkäsi 8.8.2008 Etelä-Ossetiaan, niin Venäjä vastasi sotilaallisella voimalla ja tunnusti vastavetona lännen Kosovo-politiikalle Etelä-Ossetian ja Abhasian itsenäisyyden.

Jo Georgian sodan aikana Ukrainan tilanne oli äärimmäisen sekava. Sevastopolin laivastotukikohdan asema ja tulevaisuus oli erittäin epävarma. Kamppailu strategisesti tärkeän Mustanmeren hallinnasta oli täydessä käynnissä. Suomi välitti ETYJ:n puheenjohtajan nimissä Moldovan ja Transnistrian kriisiä. Vedin tätä toimintaa ja varsinkin nyt jälkeenpäin on helppo havaita, ettei meillä ollut mitään edellytyksiä onnistua. Taistelu Ukrainasta oli täydessä käynnissä EU:n ja Venäjän välillä.

Ukrainan kriisin puhjettua avoimeksi anarkiaksi tämän vuoden alussa moni asia joutui uuteen arviointiin. EU halusi varmistaa itselleen Ukrainan ja ajoi voimakkaasti maan yhtenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta. Venäjä taas katsoi Sevastopolin aseman niin heikoksi, että se käytti tilaisuuden hyväkseen ja aneksoi Krimin niemimaan. Samalla Venäjä on suojellut Itä-Ukrainan venäjämielisiä ja vaatinut heille itsehallintoa.

Länsi katsoo, että Venäjä on rikkonut kansainvälistä oikeutta. Venäjä taas katsoo, että se on ollut kansainvälisen oikeuden mukaisesti suojellut sorrettuja venäjänkielisiä alueita.

Länsi on asettanut Venäjälle talouspakotteita ja maa on vastannut omilla pakotteillaan. Länsi ja Venäjä ovat propaganda- ja kauppasodassa. Sotilaallinen jännitys on noussut sekä Mustallamerellä että Itämerellä. Tässä tilanteessa lännen johtajat eivät tapaa Venäjän johtajia. Suomessa tilanne on mennyt siihen, etteivät myöskään ministeritason tapaamiset onnistu maiden välisissä suhteissa.

Suomi on linjautunut EU:n politiikan mukaisesti ja asettanut talouspakotteet Venäjälle. Suomi katsoo, että Venäjä on rikkonut kansainvälistä oikeutta. Lisäksi Venäjä on epäonnistunut pyrkimyksissään toteuttaa läntiset arvot maassa. Venäjä on ansainnut rangaistuksensa, koska se ei noudata meidän arvojamme eikä suostu lännen vaatimuksiin Ukrainan tilanteen ratkaisemiseksi.

Näin ideologia on jälleen tunkeutunut Suomen ja itäisen naapurin suhteisiin. Nl:n aikana vaade tuli idästä. Suomen tuli muuttua sosialistiseksi. Emme halunneet emmekä tulleet.

Nyt vaade tulee lännestä ja Suomesta. Venäjän tulee muuttua länsimaisten ihanteiden mukaisesti demokraattiseksi valtioksi. Siksi lännen pakotteet eivät ole ensisijaisesti Ukrainan kriisiin liittyviä.

Ne ovat ideologisesti asetettuja tarkoituksella näännyttää vastustaja taloudelliseen ahdinkoon.

Neuvostoliitto ratkaisi aikanaan oman turhan hegemoniapyrkimyksensä siten, että se kehitti opin erilaiset yhteiskunnalliset järjestelmät omaavien valtioiden yhteiselosta. Suuri hyötyjä tästä oli puolueeton Suomi.

Nyt pitäisi pikaisesti päästä siihen, että länsi vuorostaan luopuisi omista hegemoniavaatimuksistaan ja ottaisi käyttöön opin erilaiset yhteiskunnalliset järjestelmät omaavien valtioiden yhteiselosta. Tämä olisi nimenomaisesti Suomen etujen mukaista.

Heikki Talvitie

suurlähettiläs

Kirjoitus julkaistiin ESS:n Lukijalta-sivulla 21.9.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X