Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Laaja tutkimus: Lama-ajan velkaantumisella surullinen seuraus monelle naiselle

Lamalla oli monenlaisia seurauksia. Kuva vuodelta 1993 Helsingistä. Kuva: Kai Sinervo ksin / Etelä-Suomen Sanomat

Taloushuolet heikentävät etenkin naisten terveyttä. Suomen Akatemian hankkeeseen Lamakausien sosiaaliset seuraukset kuuluva tutkimus on ensimmäinen pitkäaikainen seurantatutkimus, joka 1990-luvun laman aikana ylivelkaantuneille on tehty.

Tutkimuksen tekijät Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, Kelan erikoistutkija Jenni Blomgren ja tilastotieteilijä Nico Maunula selvittivät yhteensä 64 000 suomalaisen sairastavuutta vuosina 1995-2000. Noin puolet tutkituista ovat 1990-luvun alkuvuosina velkaantuneita.

- Kaikki velalliset luulivat velkavankeuden kestävän koko loppuelämän, joten jo ajatus on saattanut kasvattaa monien taakkaa, Blomgren arvioi.

Velkojen vanhenemisesta alettiin puhua jo 1990-luvulla, mutta laki astui voimaan vasta 2008.

Velkaantuneilla naisilla on muita suurempi riski sairastua etenkin krooniseen keuhkoastmaan, diabetekseen, psykoosiin ja verenpainetautiin.

Velkaantuneilla miehillä sairastavuus saattaa olla jopa pienempää kuin muulla väestöllä. Esimerkiksi kroonista verenpainetautia on vähemmän kuin keskivertoväestöllä. Hieman muita enemmän velkaantuneet miehet kärsivät diabeteksesta, sepelvaltimotaudista ja psykoosista.

Miksi sitten naiset kärsivät enemmän velkaantumisesta kuin miehet?

Tutkijat arvioivat naisten stressaantuneen miehiä enemmän velkaantumisesta, koska he olivat päävastuussa arjen pyörittämisestä.

Naisilla velkaantuminen oli myös huomattavasti harvinaisempaa kuin miehillä.

- Voi ajatella, että näiden naisten terveys poikkesi muutenkin perusväestöstä. Miehillä terveyseroja ei juurikaan ollut, Blomgren sanoo.

Aineisto ei paljasta velkaantuneiden kuolleisuutta, itsemurhia tai masentuneisuutta.

- Ylivelkaantuneilla voi olettaa olleen muuta väestöä enemmän itsemurhia, ja miesten kuolleisuus on todennäköisesti ollut muita korkeampi.

Jatkotutkimuksissa on tarkoitus selvittää, miten velkaantuminen näkyy työkyvyttömyytenä ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisenä. Myös masennuksen esiintymistä voidaan tarkastella.

Blomgrenin haaveena on, että tutkijat saisivat selvyyttä mahdollisista terveydentilan muutoksista veloista vapautumisen jälkeen.

Nykypäivänä ylivelkaantumisen vaaraa aiheuttavat etenkin isot asuntolainat ja hallitsematon kulutusluottojen käyttö, sanoo Blomgren. Kulutuskeskeisessä yhteiskunnassa monet pyrkivät elämäntyyliin, johon ei ole varaa.

Blomgren muistuttaa, että 1990-luvun lamassa ihmiset velkaantuivat ilman omaa syytään, koska pankit markkinoivat aggressiivisesti kallista lainaa.

- Nyt velkaantuminen on enemmän ihmisten omaa syytä. Puheet asuntolainojen katoista ovatkin yhteiskuntapoliittisesti tervetulleita.

Velkaantuneiden mahdollisuudet selviytyä ovat nykyään huomattavasti paremmat kuin 1990-luvulla. Laman jälkeen tulleet velkajärjestelyt sekä velkaneuvonta mahdollistavat sen, ettei velka ole enää loppuelämä.

Blomgrenin mukaan Suomessa on opittu lamasta, ja oppia voisi viedä muuallekin, esimerkiksi Kreikkaan.

- Monet maat kärsivät nyt ensimmäistä kertaa lamasta. Meillä tämä on jo tuttua kauraa.

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 vk 0 € ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X