Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Tykkejä ja tikkoja kartanon puistossa

Saksalan kartanon puutarha on aikaa myöten metsittynyt. Lampaat auttavat pitämään raivattua maisemaa avoimena. Christian Creutz on palannut lapsuudenkotiinsa. Kuva: ESS

Suomen ilmastossa kaikki luonnontilaan jätetty muuttuu ennen pitkää metsäksi. Saksalan kartanon puisto Padasjoella oli loistonsa aikana hyvinhoidettu kartanopuisto käytävineen, lampineen ja huvimajoineen. Sittemmin tässä, kuten ei useimmissa muissakaan kartanoissa, ole ollut puutarhureita eikä apulaisia haravoimassa, kitkemässä ja vesakoita torjumassa.

1850-luvulla perustettu puisto kasvoi sata vuotta myöhemmin vähitellen umpeen ja osa puista lahosi pystyyn.

Kartanon puisto lähimetsineen on nimetty Natura-kohteeksi. Niiden yhteinen pinta-ala on noin 40 hehtaaria. Siitä puiston osuus on kolme hehtaaria.

Kyseessä ei ole tyypillinen luonnonsuojelualue, jossa ihmisen käden jälkeä koetetaan torjua ja peitellä. Päinvastoin: kartanon ympärillä on kaivettu esiin puiston alkuperäistä ilmettä.

Saksalan kartano ja sen ympäristö todettiin valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi vuonna 1993.

- Lintuharrastajat löysivät valkoselkätikan pesän vuonna 1998. Joku keksi, että!\qtehdään tästä Natura-alue. Isä innostui siitä kovin. Hän oli innokas lintuharrastaja, kertoo nykyinen isäntä Christian Creutz.

Hänen isänsä Ernst Creutz kuoli 93-vuotiaana viime marraskuussa.

Puisto oli löytö

Natura-neuvotteluissa väännettiin kättä alueen laajuudesta.

- Siinä käytiin pitkät neuvottelut. Virkamiehet olisivat halunneet mukaan vaikka kuinka paljon.

Noin neljän hehtaarin alue on nyt suojeltu lintudirektiivin mukaan. Se ei estä marjastusta eikä edes metsästystä.

Natura-sopimusta seurasi alueen tarkempi tutkiminen vuonna 2002. Tuolloin kävi ilmi, että kartanoa ei ympäröikään mikä tahansa metsä, vaan aikanaan huolella suunniteltu kartanon vanha puisto.

Puistolle laadittiin hoitosuunnitelma. Pari vuotta sitten sitä ruvettiin raivaamaan. Töitä tehtiin kuukausi syksyllä 2007 ja seuraavana keväänä lisää. Mahtavia kuusia kaadettiin.

- Kyllä itketti, tunnustaa Creutz.

Kartano on hänen lapsuudenkotinsa. Nyt hän asuu siellä osa-aikaisesti.

Pystyyn jäivät muun muassa vanhat lehtipuut. Maahan jätettiin itsestään kaatuneet rungot ja oksat. Puista saadulla hakkeella lämmitettiin kaksi viikkoa Padasjoen taajamaa.

Kartano itse lämpiää öljyllä ja sähköllä. Niitä varmasti kuluu talon koon ja iän huomioon ottaen. Muutakaan vaihtoehtoa ei ole, sillä taloa ei voi jättää kylmilleen. Kartanorakennus on suojelukohde. Se on rakennettu jo 1820-luvulla.

Lampaat siivoajina

Metsähallituksella on nyt vastuu koko Natura-alueen hoidosta.

Vielä pitäisi poistaa pieniä kuusia parin kilometrin päässä alueelta, joka hakattiin sotien jälkeen kyläläisten karjan laitumeksi. Sittemmin laidunta ei tarvittu ja se metsitettiin uudelleen. Nyt suunta on taas toisin päin luonnon hoidon nimissä.

Laiduntajia ympärillä!\qriittää, sillä naapurikartanossa on suuri lihakarja. Ne pysyvät pellolla omassa aitauksessaan.

Kartanon lähipuistoa siivoavat kesälampaat. Niillä onkin suuri kulttuurihistoriallinen vastuu pitää rikkakasvit kurissa. Vielä on paljon tehtävää, mutta menossa onkin vasta ensimmäinen laidunkesä.

Saksalan kartanossa ei enää ole omaa maanviljelystä. Pellot on vuokrattu.

Pitkät puukujat

Puistoon on aikoinaan istutettu kymmeniä puu- ja pensaslajeja sekä koristekasveja. Osa niistä on säilynyt meidän päiviimme, jotkut villiintyneinä.

Laidunpuistossa viihtyy ja pesii edelleen valkoselkätikka. Lahoavat lehtipuut ovat sille elintärkeitä.

Kartanon puisto on yksityisaluetta, mutta sitä ympäröivät puukujat ovat paikkakuntalaisten suosimia ulkoilureittejä. Neljä pitkää kujaa ovat samalla osa kirkonkylän maisemaa. Lehtikuusikuja on peräti komein lajissaan Suomessa. Puut on istutettu noin vuonna 1880.

Puiston hoitosuunnitelmassa suositellaan, että puisto pysyisi yksityisalueena. Näin luonnonarvot säilyvät parhaiten.

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi