Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Uutiset

Paloriskien torjunnassa paljon korjattavaa – "Jos jotain ei ole pakko tehdä, sitä ei välttämättä tehdä"

Tulipaloista huomattava osa saa alkunsa kodeissa, kuten kävi maanantaina Lahden Liipolassa. Asuntopaloissa toistuu usein sama kaava, muistuttaa Suomen pelastusalan keskusjärjestön vanhempi asiantuntija Ilpo Leino.

Suuri osa suomalaisista tulipaloista syttyy kerrostaloasunnoista. Lahden Luhtikadulla liekit roihahtivat ylimmän kerroksen asunnossa maanantaina illalla. Kuva: Ruska Paronen

Suomessa syttyy Suomen pelastusalan keskusjärjestön (Spek) tietojen mukaan joka päivä tulipalo keskimäärin kahdeksassa asunnossa. Huomattava osa asuntopaloista tapahtuu kerrostaloissa.

Viimeksi mainittujen tapausten määrä lisääntyi maanantaina yhdellä, kun liekit pääsivät irti Lahden Liipolassa viisikerroksisen talon ylimmän kerroksen asunnossa. Huoneisto tuhoutui, ja useat muut asunnot vahingoittuivat.

Spekin vanhempi asiantuntija Ilpo Leino huomauttaa, että kotien paloturvallisuus jää suurimmaksi osaksi yksityisyyden suojan piiriin. Sen vuoksi käytössä on vain rajallinen määrä keinoja, joilla voidaan vaikuttaa asuntojen paloturvallisuuteen.

Kotitalouksissa ei välttämättä huomata tai viitsitä puuttua paloriskeihin.

– Miten se kuuluukaan suomalais-ugrilaiseen tai slaavilaiseen mielenlaatuun, että jos jotain ei ole pakko tehdä, sitä ei välttämättä tehdä, luonnehtii Leino.

Sama kaava toistuu

Vanhempi asiantuntija Ilpo Leino muistuttaa, että tyypillisen tulipalon perustekijät toistuvat kerran toisensa jälkeen. Palo alkaa kotona, ja aiheuttajana on ihminen. Erittäin usein kyse on ruuanlaitosta, joten palo alkaa keittiöstä.

– Ja vaikka paikalla on ihmisiä, niin alkusammutusta ei yritetä tai ei edes osata.

Leinon käsityksen mukaan Luhtikatu 3:n tulipalo alkoi keittiöstä. Hän ottaa paloturvallisuusongelmiin kantaa kuitenkin yleisellä tasolla eikä kohdista arvioitaan Lahden tapaukseen.

Keppi vai porkkana?

Palovaroitin on kohta 20 vuoden ajan ollut asunnoissa pakollinen varuste. Toimiva varoitin kertoo, että jokin asia saattaa nyt olla hullusti. Sen lisäksi asunnosta pitäisi löytyä kättä pitempää estämään alkavaa katastrofia.

Leino olisi valmis kokeilemaan lakisääteisen pakottamisen sijasta houkuttelua, jolla ihmiset saataisiin hankkimaan palosammuttimia. Yksivärisen punaisen sammutinkaluston sijasta tarjolla voisi olla värikkäitä tai kromattuja sammuttimia, joita haluttaisiin ostaa jo ulkonäkönsä takia.

Vaikka paikalla on ihmisiä, niin alkusammutusta ei yritetä eikä edes osata. Johtava asiantuntija Ilpo Leino

– Tämä olisi pehmeä konsti.

Valistusta jatkettava

Niin kauan kuin kansalaisia ei voi pakottaa tehokkaisiin paloturvallisuustoimiin, on heidän käytökseensä Leinon mukaan vaikutettava muistuttamalla ja valistamalla. Sitä työtä riittää silmänkantamattomiin.

– Aina tulee uusi sukupolvi, joka muuttaa omilleen ja opettelee elämään itsenäisesti.

Taloyhtiöissä paloriskit otetaan Ilpo Leinon mielestä huomioon vaihtelevasti. Hän kehottaa yhtiöhallituksia nostamaan turvallisuusasiat pohdittavaksi etenkin silloin, kun kiinteistössä tehdään remonttia.

– Ensiksi tulee mieleen, ovatko ullakoiden paloturvallisuusratkaisut tämän päivän mukaisia. Se on kerrostalojen osalta selvä miettimisen paikka.

Savunpoisto kuntoon

Toinen kerrostaloyhtiöiden paloturvallisuuden kipupiste on Leinon mukaan porrashuoneiden savunpoisto. Poistojärjestelmä pitäisi rakentaa mieluiten niin, että sisääntulokerroksesta löytyy painike, jonka avulla avataan ylempänä talossa oleva savunpoistoluukku.

Vanhanaikaisempi ratkaisu on, että palomies etsii sammutustöiden aikana yläkerroksista savunpoistoikkunan ja lyö sen rikki.

– Se on hyvä ajatus, kun sitä mietitään sisällä toimistopöydän ääressä. Mutta kun porraskäytävä on täynnä mustaa ja kuumaa savua, on palomiehellekin aikamoinen paikka mennä hapuilemaan pimeään ja miettimään, onko se rikottava lasi tuossa suunnassa, kuvailee vanhempi asiantuntija Ilpo Leino Suomen pelastusalan keskusliitosta.

Vanhoissa taloyhtiöissä ei tarvitse noudattaa uusia paloturvallisuusmääräyksiä, koska palopykäliä ei sovelleta taannehtivasti. Se tarkoittaa, että määräykset sitovat vain voimaantuloajankohdan jälkeen rakennettuja kiinteistöjä.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi