Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Uutiset

Moni päijäthämäläiskiinteistö ei kuulu säännöllisen jätekuljetuksen piiriin, vaikka määräykset velvoittavat – "Liittymättömyyttä perustellaan usein vähäisellä jätemäärällä"

Päijät-Hämeen jätelautakunnan toimialueeseen kuuluvat Myrskylä, Pukkila sekä kaikki Päijät-Hämeen kunnat Hartolaa lukuun ottamatta. Kuva: Leena Liukkonen

Päijät-Hämeen jätelautakunnan toimialueen kuntien välillä on merkittävää vaihtelua siinä, kuinka moni kiinteistö kuuluu säännöllisen jätteenkuljetuksen piiriin. Esimerkiksi Padasjoella peräti 70 prosenttia kaikista kiinteistöistä oli vuonna 2018 jätehuoltoon liittymättömiä, kun Lahdessa vastaava prosenttiluku oli 25. Tiedot käyvät ilmi Päijät-Hämeen jätelautakunnan raportista.

Lahden kaupungin jätehuollon suunnittelija Toni Pursiaisen mukaan tilastoerot selittyvät muun muassa sillä, että taajama-alueilla on suhteellisesti enemmän vakituisessa asuinkäytössä olevia rakennuksia kuin haja-asutusalueilla. Jätteenkuljetusrekisterin liittymättömät kiinteistöt ovat pääosin taajaman ulkopuolisia vapaa-ajan asumuksia.

– Lisäksi haja-asutusalueilla suositaan useamman kiinteistön yhteisiä jäteastioita eli kimppoja. Mikäli yhteisastioiden käyttäjistä ei ole määräysten mukaan ilmoitettu viranomaisille, ne näkyvät rekisterissä jätehuoltoon liittymättöminä kiinteistöinä, Pursiainen sanoo.

Kuva: Anssi Hietamaa

Myös ulkopuolelle jättäytyviä talouksia on

Tilastojen mukaan Lahdessa vakituisesti asuttavista kiinteistöistä 17 prosentissa ei ole järjestettyä jätteenkuljetusta. Rakennusten määrään suhteutettuna jätteenkuljetuksen liittymisaste on muuta Lahtea huomattavasti alhaisempi Nastolassa. Pursiainen pitää valitettavana sitä, että myös tietoisesti ja tyystin jätehuollon ulkopuolelle jättäytyviä talouksia on.

– Liittymättömyyttä perustellaan usein vähäisellä syntyvällä jätemäärällä sekä hyötyjätteiden lajittelulla. Tästä huolimatta jätelaki velvoittaa kiinteistön järjestämään jätehuollon. Jos jätettä syntyy vähän, esimerkiksi yhteinen jäteastia lähinaapurin kanssa on hyvä tapa järjestää jätehuolto.

"Hankala sanoa, missä lajitellaan monipuolisimmin."

Myös kuntia koskevissa jätehuoltomääräyksissä on maakunnan sisällä hajontaa. Määräykset edellyttävät kiinteistökohtaista erilliskeräystä biojätteeltä, kartongilta sekä metallilta ja lasilta Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Lahdessa ja Orimattilassa silloin, kun kiinteistössä on yli 10 huonetta. Muissa jätelautakunnan toimialueen kunnissa hyötyjätteiden keräys on vapaaehtoista.

– Tämä ei tarkoita, ettei jätteiden lajittelu voisi olla näissä kunnissa monipuolista, sillä kaikkialla on järjestetty esimerkiksi Rinki-ekopisteitä. On hankala sanoa, missä kunnassa jätteitä lajitellaan loppujen lopuksi monipuolisimmin.

Janne Nieminen
janne.nieminen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi