Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Uutiset

Santsaajat rohmuavat Lahdessakin ruoka-avustuksia häikäilemättä - "Siinä on tietynlaista kaupankäyntiä mukana"

Sadat ihmiset turvautuvat viikottain yhdistysten ja uskontokuntien tarjoamaan ilmaiseen tai halpaan ruokaan. Todellisten avuntarvitsijoiden joukossa on niitäkin, joka hakee elintarvikkeita muuhun kuin omaan tarpeeseen.

Patoseudun Toimarin vapaaehtoistyöntekijöille Pasi Läärälle (vas.) ja Tauno Saloselle jäi vain korillinen leipää jäljelle kun ilmaisen ruuan jonottajat olivat apunsa saaneet. Toimarissa jaetaan elintarvikkeita maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Kuva: Sami Lettojärvi

Lahden Patoseudun Toimarin tilat Karjalankatu 20:ssa ovat taas miltei tyhjät vaikka hetki sitten paikan päällä kävi kymmeniä ilmaisen ruokakassin hakijoita. Jono on kulkenut sutjakasti toisesta ovesta sisään ja toisesta ulos.

Patoseudun toimintakeskuksen kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Läärä tietää kokemuksesta, paljonko kassien jakoon menee aikaa.

– Kahdeksantoista ja puoli minuuttia se kestää. Niin sen voi sanoa.

Ihan kaikki eivät hae ruokaa omaan jääkaappiinsa. Toimarissa käy ihmisiä, jotka hakevat tavaraa kassin toisensa jälkeen ja lastaavat ne autoon.

On sen verran itsetuntemusta oltava, että näkee, kuka vedättää ja kuka puhuu totta. Pastori Jukka Hiltunen

Elintarvikkeet päätyvät edelleen muihin käsiin eivätkä ne päädy sinne ilmaiseksi.

– Siinä on tietynlaista kaupankäyntiä mukana, arvioi Pasi Läärä.

Hyvää autokalustoa

Toimarin lähistöllä asuvan sivullisen mukaan santsikasseja lastataan joskus autoihin, joita ei yleensä näe ruoka-avun asiakaskunnan käytössä. Läärä ei kiistä tätä havaintoa.

– Olen sanonut jo kauan sitten, että jos haluat ylläpitää autoa, kai sinun on haettava ruoka ilmaiseksi.

Vapaaehtoistyöntekijä Tauno Salosen mukaan Toimarissa vierailee vakituinen kassisantsaaja, jollla on ollut samanlaisia taipumuksia muualla ja muissakin tuoteryhmissä.

– Tiedän satavarmasti, että hän trokaa. Sillä saa rahaa venäläisiltä ja vähän muiltakin.

Pahimmillaan hamstraus on tuhonnut koko ruuanjakopalvelun. Jyväskylässä ajauduttiin viisi vuotta sitten tilanteeseen, jossa yksi jakelupaikka jouduttiin sulkemaan häiriökäyttäytymisen ja suoranaisen ruokaryöstelyn vuoksi.

Läärän mukaan Toimarissa on törttöilyyn tiukka linja.

– Jos tulee eripuraa, tyhjennän paikan. Kaikki lähtevät kotiin eikä kukaan saa mitään.

"En lähde panettelemaan"

Ruoka-avun väärinkäyttäjä ei tietenkään aina muuta tuotteita rahaksi. Kyseenalaisesta toiminnasta voi puhua myös silloin, jos asianomaisella olisi hyvin rahaa ostaa ruokansa, mutta silti hän hakee ainakin osan syömisistään ilmaiseksi.

Päijät-Hämeen tukiapuyhdistyksen perustaja sekä hallituksen puheenjohtaja Tanja Roth arvioi, että noin viisi sadasta ruoka-avunhakijasta saattaa olla liikkeellä vääristä syistä.

Rothin mielestä puheet avun väärinkäytöstä ja -käyttäjistä ovat omiaan leimaamaan ruuanhakijoita ja myös avun antajia.

– En lähde panettelemaan ihmisiä. Minua ärsyttää sellainen.

Roth kyseenalaistaa, että juuri kukaan viitsisi seistä ruokajonossa talvikylmällä tai kesäkuumalla, jos toimeen voisi tulla muutenkin. Hän kehottaa miettimään, millaisessa ahdingossa avunhakijat oikeasti elävät.

Avustustarkoituksiin kootun ruokakassin rahallinen arvo ei ole merkittävä. Siitä huolimatta ruoka-apuun liittyy myös väärinkäytöksiä. Kuva: Paula Pohjamo

Taustoja ei selvitetä

Väärinkäytösten yleisyydestä ei ole tarkkaa tietoa. Suuri osa ruoka-avun jakajista ei näet tarkista asiakkaidensa taloudellisia taustoja, vaan palvelua tarjotaan kaikille. Ihmisiin halutaan luottaa, ja yleensä he ovat luottamuksen arvoisia.

Taustojen tarkistaminen olisi alan toimijoiden mukaan paitsi hankalaa ja aikaavievää, myös paljolti tarpeetonta. Ruuanjakajat tietävät muutenkin vakioasiakkaansa, joihin kuuluu pienituloisia eläkeläisiä, pitkäaikaistyöttömiä, asunnottomia ja syrjäytymiskierteeseen juuttuneita ihmisiä.

Asia erikseen on EU:n ruoka-apu, jonka saamiseen liittyy ehtoja. Avuntarvitsijalta kysytään hänen kotitaloutensa koko, ja rajoitettuun apuun voidaan asettaa muitakin ehtoja. EU:n avustusruuat tarjotaan joko elintarvikekasseina tai valmiina aterioina.

Sosiaaliturva auttaa

Lahden Nastolan helluntaiseurakunta jakaa ruoka-apua kahdesti kuukaudessa. Pastori Juha Kaukiainen arvioi, että avustettavien taloustilannetta pyrittäisiin selvittämään nykyistä paremmin, jos ruuan jakelua lisättäisiin.

– Suomessa on tällä hetkellä niin hyvä sosiaaliturva, että jos rahat fiksusti käyttää, kyllä ne ruokaan riittävät, huomauttaa Kaukiainen.

Hänen mukaansa seurakunnassa ja sen tilaisuuksissa pyritään kohtaamiseen, osallisuuteen ja hyvinvointiin. Ruuan jako tehdään siinä sivussa.

Väärinkäytösten määrää Kaukiainenkaan ei ryhdy arvioimaan.

Kassilla rahat viinaan

Lahden metodistiseurakunnan pastorilla Jukka Hiltusella on kokemusta elintarvikeavun jakamisesta muuallakin kuin Lahdessa. Hänkin tuntee tapauksia, joissa ruokakassi on haettu vain sitä varten, että syötävät on myyty eteenpäin. Paljastuneelle huijarihakijalle ei ole sen jälkeen kassia annettu.

– Kaikissa tapauksissa kyse on ollut siitä, että rahaa on tarvittu alkoholin ostamiseen tai velan maksamiseen.

Lahdessa metodistit eivät jaa kasseja, vaan sen sijaan tarjotaan keittolounas kerran viikossa. Monille on korkea kynnys tulla edes lounaalle puhumattakaan jonossa seisoskelusta ja sivullisten näkyvillä olemisesta. Hiltunen onkin sitä mieltä, että ruoka-avun väärinkäytökset ovat erittäin harvinaisia.

Kunkin avunhakijan aikomusten tarkka kontrollointi on vaikeaa. Hiltusen mukaan kokemus kuitenkin tuo vapaaehtoistyöntekijöille pelisilmää asiakkaiden suuntaan.

– On sen verran itsetuntemusta oltava, että näkee, kuka vedättää ja kuka puhuu totta.

Ulkonäkö hämää

Aina ei ole koiraa karvoihin katsominen. Pastori Jukka Hiltunen muistaa tapauksen toiselta paikkakunnalta, jossa avustuskassin jonottajat katsoivat kieroon hyvällä autolla ja hyvissä vaatteissa ruuanjakopaikalle saapunutta miestä. Miehellä ei ollut mitään sitä vastaan, että hänen elämäntilanteestaan kerrottiin muille.

– Sanoin toisille, että mieheltä on vaimo lähtenyt, on tullut konkurssi ja tuota Mersua hän on viemässä ulosottomiehelle. Ei hänellä ole euron latia. Hänellä voi olla vähemmän rahaa kuin yhdelläkään teistä.

Rajoitukset

Apuun voi liittyä monia ehtoja

Kaikki sosiaalisin perustein jaettava ruoka-apu ei ole saatavilla ilman mitään kontrollia.

Maaseutuvirasto on ohjeistanut, että EU:n ruoka-avun hakijalta on tiedusteltava hänen kotitaloutensa kokoa.

EU-ilmaisruuan jakajat voivat tilanteen mukaan asettaa ruoka-avulle vielä omia rajoituksiaan

EU-ruuan jakajiin kuuluu järjestöjä sekä uskonnollisia yhdyskuntia.

Lahdessa on noin kymmenen organisaatiota, jotka jakavat ruokaa maksutta tai pienellä korvauksella.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi