Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Uutiset

Ruotsin suosio kääntyi lievään nousuun

Ylioppilastutkinto: Kevään valkolakeista ”vain” alle puolet jätti toisen kotimaisen väliin.

Ruotsin kielen suosion lasku ylioppilaskirjoituksissa on pysähtynyt. Suosio näyttää jopa kääntyneen lievään nousuun.

Kaksi vuotta sitten keväällä 2017 ennätykselliset 51,3 prosenttia valkolakin saaneista jätti toisen kotimaisen kielen pois tutkinnostaan. Vuosi sitten vastaava osuus oli 50,7 ja tänä keväänä 48,2 prosenttia. Luvut selviävät Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) tilastoista.

– Pientä nousua on havaittavissa, vahvistaa YTL:n pääsihteeri Tiina Tähkä.

Ruotsin suosio alkoi laskea sen jälkeen, kun sen kirjoittaminen muutettiin vapaaehtoiseksi vuonna 2005 valinnaisuuden lisäämiseksi.

Monella alalla tarvitaan myös ruotsia. Suomen ruotsinopettajat ry:n puheenjohtaja Satu Pessi

Muutosta näkyy myös ruotsin kokeisiin ilmoittautuneiden määrässä. Esimerkiksi ruotsin keskipitkän oppimäärän kokeeseen ilmoittautuneita oli koko viime vuonna 14 144 eli 5,0 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Muutoin suunta on ollut laskeva vuositolkulla.

Tähkän mukaan ilmoittautuneiden määrästä ei kuitenkaan voi suoraan päätellä ruotsin suosion tarkkaa tilaa.

– Kokelaiden suorittamisajankohta sekä uusiminen vaihtelevat tutkintokerroittain.

Suomen ruotsinopettajat ry:n puheenjohtaja Satu Pessi Nokialta suhtautuu ruotsin suosion suunnan mahdolliseen muutokseen varovaisen myönteisesti.

– Se voi olla signaali siitä, että yhä useampi tajuaa, ettei se ole pelkkä englanti (jolla tulee toimeen), Pessi sanoo.

Pessin mielestä ruotsin kielen osaaminen voi olla kilpailuvaltti.

– Kysyn opiskelijoilta, miten he aikovat erottua työnhakijoiden joukosta päästäkseen edes haastatteluun. Kyllä se on kielitaito. Suomi, ruotsi ja englanti on osattava automaattisesti. Sen jälkeen tulevat muut vieraat kielet.

Pessi arvostelee nykyistä ylioppilastutkintoa siitä, että se kannustaa keskittymään vain tiettyihin aineisiin.

– Ainereaali toi mukanaan erikoistumisen kapealle alalle. Enää ei voida puhua yleissivistyksestä, kun olet suorittanut lukion.

Ainereaali korvasi yleisen reaalikokeen vuonna 2006. Siinä kirjoitetaan yhdessä kokeessa vain yksi reaaliaine. Yleisessä reaalikokeessa oli kysymyksiä useista reaaliaineista.

– Sekä opot että opiskelijat alkavat jo ensimmäisen vuoden aikana valita aineita ajatellen jatko-opintoihin pääsemistä. Matematiikasta näyttää saavan pisteitä joka puolella.

Toisen kotimaisen kielen suosio osana ylioppilastutkintoa vaihtelee alueittain.

Pohjanmaalla tänä keväänä tutkintonsa valmiiksi saaneista vain 18,5 prosenttia jätti ruotsin pois tutkinnostaan.

Toisessa ääripäässä Manner-Suomen maakunnista ovat Etelä-Savo (58,2 prosenttia), Pohjois-Savo (57,3), Etelä-Karjala (57,1), Pohjois-Karjala (56,8) ja Keski-Suomi (56,3).

Ylioppilaskirjoitukset

Vain äidinkieli on pakollinen

Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkieli (suomi, ruotsi tai saame) on pakollinen.

Muut kolme kokelas voi valita seuraavista: toisen kotimaisen, vieraan kielen, matematiikan tai jokin reaaliaineen koe. Lisäksi kokelas saa suorittaa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen.

Uusi laki ylioppilastutkinnosta tulee voimaan elokuun alusta. Tulevaisuudessa esimerkiksi tutkinnon rakenne muuttuu siten, että kokelaan on suoritettava viisi koetta, joista äidinkieli on edelleen pakollinen. Tämä koskee kokelaita, jotka alkavat suorittaa tutkintoa aikaisintaan keväällä 2022.

Nykyisen ylioppilastutkinnon alkuna pidetään sitä, kun tutkinto sidottiin lukion oppimäärään vuonna 1852. Tutkinto on siis lähes 170 vuotta vanha.

Outi Laatikainen / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi