Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Uutiset

Kasvikset ovat jääneet koululaisilta saamatta

EU-määrärahat: Kouluhedelmä-tuki Suomessa huonosti tunnettu.

Petrus Juvonen (keskellä vas.), Nikolas Heikkinen ja Arttu Tolkki (takana oik.) seuraavat Nooa Kuikan (vas.) ja Onni Helpin tuijotuskisaa Puijonsarven koulun ruokalassa. Kuva: Aake Roininen

Lähes 90 prosenttia Euroopan unionin rahoittamasta kouluhedelmätuesta jäi Suomessa käyttämättä lukuvuonna 2017–2018. Koulumaitotuenkin määrärahasta hyödynnettiin vain runsaat puolet.

Suomalaiskouluille on voitu hakea kouluhedelmätukea elokuusta 2017 alkaen ja koulumaitotukea jo vuodesta 1995 lähtien.

– Karkeasti ottaen tukirahaa on noin 3,8 miljoonaa euroa maitoon ja 1,6 miljoonaa hedelmiin, ylitarkastaja Jenni Anttila Ruokavirastosta sanoo.

Lukuvuonna 2017–2018 näistä rahoista käytettiin Suomessa noin 2  190 000 euroa maitoon ja noin 218 000 euroa kasviksiin ja hedelmiin.

EU-rahat pyörivät lukuvuosittain elokuusta heinäkuuhun, joten tämän lukuvuoden osalta tietoja käytetyistä tuista ei vielä ole. Anttila kuitenkin arvioi, että kuluvana lukuvuonna tukia olisi haettu edellisvuotta enemmän.

Molempien tukien tarkoituksena on, että maitoa ja kasviksia olisi tarjolla koululaisille sellaisinaan. Niitä ei tule käyttää kouluruuan valmistukseen eikä niihin saa lisätä sokeria, rasvaa tai suolaa.

Kouluhedelmätuki otettiin EU:ssa käyttöön vuonna 2009, joten Suomi tuli mukaan jälkijunassa. Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen pitää yhtenä syynä kouluhedelmätuen käytön vähyydelle sitä, ettei tuen olemassaolosta juuri tiedetä.

– Viestinnässä on ollut puutteita.

Jalkanen harmittelee myös kouluhedelmätuen nimeä, sillä Suomessa hedelmiä tuotetaan varsin vähän omenaa lukuun ottamatta.

– Nimen pitäisi mieluummin olla koulukasvistuki.

Kauppapuutarhaliitto on koristekasveja ja vihanneksia viljelevien kasvihuoneyritysten valtakunnallinen yrittäjäjärjestö.

Kouluhedelmätuki oli kokonaan uusi järjestelmä syksyllä 2017, joten maa- ja metsätalousministeriössä ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä, minkä verran kunnat ja muut tahot tukea hakevat. Näin ministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm perustelee sitä, miksi niin suuri osuus tuista on jäänyt käyttämättä.

– Meidän täytyy olla varovaisia, ettei EU:n rahamäärää ylitetä, sillä takaisinperintä olisi hallinnollisesti äärimmäisen vaikeaa.

Aiemmin EU:n piikki oli niin sanotusti auki eli koulumaitotukea maksettiin sen verran kuin sitä haettiin.

Sandholm kertoo, että hienosäätöä tehdään koko ajan, jotta EU-tuki pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti.

– Esimerkiksi ajanjaksoa, jolloin tukea voi hakea, on pidennetty.

Lukuvuonna 2019–2020 tuettavia kasviksia olisivat valtioneuvoston asetusluonnoksen mukaan herne, kurkku, lanttu, porkkana, tomaatti, herukat, mansikka, mustikka, puolukka ja omena syksyllä sekä appelsiini, banaani, klementiini ja mandariini keväällä.

Jalkanen on pohtinut, voisiko kouluhedelmätuesta 90 prosenttia suunnata syksylle ja kymmenen prosenttia keväälle. Näin kotimaisia tuotteita voisi tukea enemmän.Kauppapuutarhaliitto on esittänyt, että kouluhedelmätukea olisi tarjolla ensimmäisille aktiivisille.

– Jos kaikille koululaisille pitäisi jakaa sama määrä (kasviksia), niin se johtaisi muutamien grammojen jakamiseen yksi tai kaksi kertaa lukuvuodessa.

EU-tukirahat

Koulu ei voi hakea suoraan

Koulumaito- ja kouluhedelmätukea voivat hakea ne organisaatiot, jotka omistavat kouluja ja/tai päiväkoteja. Tällaisia organisaatioita ovat muun muassa kunnat, yritykset, yhdistykset ja säätiöt. Tukea voi hakea myös niin sanottu toimittaja eli meijeri tai kaupan alan yritys asiakkaittensa puolesta.

Suurimmat tuen saajat lukuvuonna 2017–2018:

1) Valio Oy 1 146 000 euroa

2) Arla Oy 300 000

3) Cocomms Oy 296 000

Lähde: Ruokavirasto
Sanna Inkinen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi