Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Uutiset

Seksuaalirikosten lainsäädännön uudistaminen listan ykkösenä

Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus on asiantuntijoiden mukaan keskeisin rikoslainsäädännön hankkeista, jotka tulevan hallituksen tulisi toteuttaa.

Monet vastaajat nostavat esiin raiskauksen määritelmän muuttamisen suostumusperustaiseksi.

Professori Jukka Kekkosen mukaan ylipäätään rikoslain perusrikosten rangaistusarvot tulisi päivittää nykyajan arvomaailmaa vastaaviksi.

– Se tarkoittaa esimerkiksi väkivalta-, seksuaali- ja omaisuusrikosten rangaistusasteikkojen mahdollista uudelleenarviointia.

Pelkkä rangaistusten ”viilaaminen” ei kuitenkaan voi asiantuntijoiden mielestä olla päätavoite.

– Kriminaalipolitiikka ja rikosten torjunta sen osa-­alueena tulisi nähdä pelkkää rangaistusasteikkojen asettelua olennaisesti laajempana kysymyksenä, professori Tapio Lappi-­Seppälä kommentoi.

Samoilla linjoilla on Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka.

– Toivon niin hallitukselle kuin muillekin yhteiskuntamme jäsenille ymmärrystä siitä, että rangaistuksia tarvitaan, mutta ne eivät ole paras keino vähentää rikollisuutta.

Professori Kimmo Nuotion mielestä rikosoikeuden rooli esimerkiksi huumepolitiikassa vaatisi uudelleenarviointia.

Vastauksissa toistuu huoli resurssien riittävyydestä. Varoja toivotaan niin poliisille, syyttäjille, tuomioistuimille kuin vankeinhoitoon ja muuhun seuraamusten toimeenpanoonkin.

– Oikeus- ja kriminaalipolitiikkaa jäytää resurssipula, joka voi estää hyvienkin tarkoitusten toteutumisen, Lakimiesliiton puheenjohtaja Antero Rytkölä toteaa.

Edellinen oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) saa ­kehuja oikeusvaltioperiaatteen esille ottamisesta.

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila kiinnittäisi jatkossa entistä enemmän huomiota siihen, millaiset mahdollisuudet eri ihmisillä on saada oikeutta.

– Muun muassa pitkät käsittelyajat tuomioistuimissa ovat todellinen oikeusturvaongelma.

Mattilan mukaan yhdenvertaisuuslain vahvistaminen on viime vuosien keskeisiä lainsäädäntöuudistuksia, mutta laki vaatii yhä kehittämistä.

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson kiinnittää huomiota siihen, että lukuisten turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan tehtyjen heikennysten jälkeen asiasta käynnistettiin selvitys.

– Ministeri Häkkänen ei kuitenkaan tuonut julkisuuteen, mitä muutoksia aiotaan tehdä tai mitä ylipäätään asioille on tapahtumassa.

Antti Launonen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi