Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Uutiset

Miljardien eurojen potti odottaa taas siivoamista

Yritystuet: ”Totta kai ne käydään läpi”, sanoo väistyvä elinkeinoministeri. Tutkija siirtäisi rahoja uudistamistukiin, sillä nyt kilpailukyky heikkenee.

Erkki-Sakari Kuisma ja Johanna Lahtinen pitävät toivottavana, että laivoilla olisi suomalainen henkilöstö, vaikka toisaalta eihän lentokeneissakaan ole aina suomalaista henkilökuntaa. Kuva: Kai Sinervo

Yritystuet ovat jälleen pöydällä hallitusneuvotteluissa. Kyse on jopa yli kahdeksan miljardin euron potista. Hallitusneuvottelijat eivät sano tässä vaiheessa yritystuista mitään.

– Kyllä ne käydään läpi, väistyvä elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) tyytyy sanomaan.

– Se on asia, mitä pitää katsoa totta kai, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kertoo.

Useissa hallitusneuvotteluissa mukana ollut ministerin erityisavustaja kertoo, että yritystuet ovat olleet aina hallitusneuvottelujen pöydällä. Niitä on pitänyt siivota, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi.

Tukien tulee olla vain lyhytaikaisia. Erikoistutkija Elias Einiö

Erikoistutkija Elias Einiö Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT) arvioi, että yritystuissa on leikkaamisvaraa, mutta ensisijaisesti hän lähtisi suuntaamaan niitä nykyistä paremmin.

– Tutkimustiedon perusteella voidaan olla aika varmoja, että oikein kohdennettuina tutkimus- ja kehitystyöhön ne tuottavat hyviä tuloksia.

Einiö suuntaisi tukia uudistamistukiin sen sijaan, että niillä tuetaan liiketoimintaa. Tuen perusteena on ollut liiketoiminnan heikko kannattavuus Suomessa, ja tuilla on pyritty suojaaman Suomesta katoavia työpaikkoja.

– Kotimaisen työllisyyden turvaaminen on tärkeä tavoite, ja lyhyellä aikavälillä voidaan pitää katoavista työpaikoista kiinni tu­kien avulla, mutta tällaisten tukien tulee olla vain lyhytaikaisia.

Jos kannattamatonta liiketoimintaa tuetaan pitkään, se johtaa Einiön mukaan kilpailukyvyn heikkenemiseen.

– Uudistavilla tuilla pystytään parantamaan kilpailukykyä pitkällä aikavälillä, Einiö sanoo ja jatkaa, että 90 prosenttia tuista on säilyttäviä, eli käytännössä tuilla ylläpidetään olemassa olevaa yritystoimintaa.

Einiö muistuttaa, että Suomessa on paljon huippukannattavaa liiketoimintaa, joka ei saa tukia.

– Usein tuijotetaan vain muutamia vaikeuksissa olevia yrityksiä ja unohdetaan yrityssektori, joka on kansainvälisesti huppuiskussa.

Einiön mukaan on tärkeää pitää huolta yritysten hyvästä toimintaympäristöstä, kuten koulutetun työvoiman saannista sekä tarkoituksenmukaisesta verotuksen tasosta.

Matkustaja-alusten yritystuet ovat yksi pisara yritystukien maailmassa. Helsingin ja Tallinnan väliä liikennöivät ”viihdealukset” ovat saanet matkustaja-alustukea vuosittain yli 50 miljoonaa euroa.

Laivayhtiöt korostavat oikeuttaan tukiin tavarakuljetuksilla. Matkustajalaivojen, joilla kuskataan lähinnä irtotavaraa, osuus viennistä on kuitenkin vain kuutisen prosenttia.

Suurin osa Suomesta meriteitse vietävästä tavarasta kulkee ulkomaisten yhtiöiden laivoilla. Suomen viennin merikuljetuksista vain noin viidesosa tehtiin viime vuonna suomalaisilla laivoilla.

Matkustajat eivät välttämättä huomaisi juuri mitään, vaikka valtio poistaisi tuet Suomen ja Viron välisestä risteilyliikenteestä. Suomalaisten työntekijöiden määrää se todennäköisesti vähentäisi entisestään kyseisillä aluksilla. Näin arvioi Suomenlahdella työskentelevä merikapteeni, joka ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään.

– Tälläkin hetkellä jo lähes kaikki alukset Helsinki–Tallinna-välillä ovat Viron lipun alla, hän sanoo.

Merikapteeni kertoo ymmärtäneensä matkustaja-alusten tuet, kun laivat liikkuivat suomalaisen miehistön turvin. Nyt suomalaiset työntekijät ovat laivoilla vähemmistönä. Eniten häntä harmittaa se, että suurin tukien saaja – Viking Line – on tilannut laivoja muualta kuin Suomesta ja maksaa osinkoa voitoista omistajilleen.

Yritystuet 2019

Suoria tukia ja verotukia

Yritystuki on yritykselle julkisista varoista maksettavaa tukea. Tuen perusteet vaihtelevat tuen myöntäjän ja käyttötarkoituksen mukaan. Suurin osa yritystuista menee suuryrityksille. Tukien kokonaismäärä on noussut viime vuosina.

Verotuet 3,3 miljardia. Suorat tuet 1,3 miljardia. Alennetut alv-kannat 3,1 miljardia. Muut veroetuudet 0,8 miljardia. Yhteensä 8,5 miljardia.

Matkustaja-alustuki 2017: Viking Line Abp 26,4 miljoonaa, Tallink Silja Oy 15,9 miljoonaa, Finnlines Oyj 6,5 miljoonaa, Rederi Ab Eckerö 4,1 miljoonaa, NLC Ferry Ab Oy 1,6 miljoonaa ja Saimaa Travel Oy 74 665 euroa. Yhteensä 54,9 miljoonaa euroa.

Matkailu- ja ravintolapalveluyrityksiä edustavan MaRan selvityksen mukaan ”viihde­aluksia” tuetaan noin 250 miljoonalla eurolla. Tuki jakautuu miehistötukeen sekä myynnin ja palvelujen arvonlisä- ja valmisteverottomuuteen.

Lähde: TEM:n arvio tuista
Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi