Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Uutiset

Untuvatuotannon vaiettu varjopuoli: kaupat myyvät elävistä linnuista kynittyjä tuotteita

LAMKista vaatesuunnittelijaksi juuri valmistunut Anni Ruuth perehtyi Slow Down -mallistossaan untuvan eettiseen tuotantoon. Mallisto valittiin juuri mukaan kansainvälisesti arvostetun Arts of Fashion Foundationin kisaan. Kuva: Katja Luoma

Untuva tuo mieleen lämpöiset talvitakit ja tyynysotien pöllyävät höyhenet, mutta teollisuus sen takana painiskelee eläinrääkkäysskandaaleissa. Muotoiluinstituutista juuri vaatesuunnittelijaksi valmistunut Anni Ruuth törmäsi alan ongelmiin sattumalta, kun hän päätti käyttää untuvaa mallistossaan.

- Tutkiessani asiaa paljastui nopeasti, kuinka paljon harmia untuvateollisuus aiheuttaa eläimille.

Untuvaa tuotetaan kahdella tavalla. Pehmoiset haituvat voidaan kyniä joko ruoaksi teurastetuista, kuolleista linnuista tai suoraan elävistä linnuista.

Untuvan nyppiminen elävistä linnuista on useimmissa Euroopan maissa kielletty, ja luokiteltu eläinrääkkäykseksi. Höyhenet ja untuvat revitään irti käsin, ilman puudutusta. Linnun iho repeilee kynittäessä, ja haavat parsitaan kasaan käsin, jälleen ilman puudutusta. Prosessi on linnuille hyvin kivulias. Kynitty lintu kasvattaa höyhenpeitteen uudestaan, ja nyppiminen voidaan toistaa useita kertoja.

Untuvatakki tuntuu sporttiselta ja viattomalta. Siitä ei tule päältäpäin mieleen, että se on tehty eläimestä. Vaatesuunnittelija Anni Ruuth

Untuvan tuotannon ongelmista ei juuri puhuta

Elävistä linnuista kynitty untuva on EU:n ja eläinoikeusjärjestöjen mustalla listalla, mutta toisin kuin vaikkapa turkisten käyttäjä, untuvatakissa kulkeva tulee harvoin miettineeksi valintansa eettisyyttä.

- Untuvatakki tuntuu sporttiselta ja viattomalta. Siitä ei tule päältäpäin mieleen, että se on tehty eläimestä, Ruuth sanoo.

Eettisiä untuvatuotteita asiakkailleen lupaavan Partiokaupan toimitusjohtajan Nina Ehrnroothin mukaan ero asenteissa voi johtua siitäkin, että turkistarhausta on revitelty mediassa vuosia, kun taas untuvan tuotannon ongelmista on vaikea löytää tietoa.

- Suomessa untuvasta ei ole käyty hirveästi keskustelua.

Suurin osa vai vain pieni prosentti?

Arviot siitä, kuinka yleistä elävänä nyppiminen on, vaihtelevat suuresti. Sitä tehdään EU-alueella kielloista huolimatta. Sen lisäksi meille kaupassa myytävien tyynyjen ja takkien untuvasta suuri osa tulee muualta maailmasta, pääosin Kiinasta, missä laki ei puutu asiaan lainkaan.

Eläinoikeusjärjestöt kertovat, että 50-80 prosenttia kaikesta untuvasta tulee elävistä linnuista. Euroopan untuvateollisuuden järjestö EDFA puolestaan pitää kiinni siitä, että eläviltä linnuilta kynitään vain 1-2 prosenttia untuvasta, järjestön jäsenyrityksissä ei lainkaan.

EDFA:n suomalainen jäsen ja untuvatuotteita valmistavan Suomen Joutsenen toimitusjohtaja Eero Kotkasaari arvioi ongelman olevan marginaalinen.

- Se on erittäin kallis ja epäeettinen keräystapa. Sitä käytetään joihinkin erikoisuntuvaeriin, jotka myydään Kauko-Itään.

Alaa ei valvota puolueettomasti

Näkemykset ovat kaukana toisistaan, ja niiden paikkansapitävyyttä on mahdoton tarkistaa. Untuvatuotteidensa eettisyydestä palkitun Fjällrävenin kestävän kehityksen päällikön Aiko Boden mukaan yksikään puolueeton taho ei valvo alan toimintaa.

- Yksi iso ongelma on, että kukaan ei ole tehnyt kelvollista tutkimusta aiheesta.

Viime vuonna perustettu eettisen untuvan kansainvälinen sertifikaatti Responsible Down Standard käy kyllä tutkimassa asiakasmerkkiensä tuotantotiloja, mutta heilläkään ei ole elävänä kynimisen yleisyydestä tietoa.

Vaikka luvuista on kiistaa, elävänä nyppimistä todistetusti tapahtuu, eikä sitä ole vaikea löytää. Pohjoismaissa untuva nousi otsikoihin, kun Ruotsin television Kalla Fakta -ohjelma kuvasi vuonna 2009 Unkarissa untuvadokumentin Elävältä kynityt. Ohjelmassa näytetään koko elävänäkynimisprosessi.

Dokumentin tekijät vahvistivat tuolloin omissa tutkimuksissaan eläinoikeusjärjestöjen arviot oikeiksi.

- Haastattelemistamme 10 unkarilaisesta ja 20 kiinalaisesta untuvantuottajayrityksestä noin 90 prosenttia kertoi tarjoavansa elävistä linnuista kynittyä untuvaa. Nämä yritykset ovat alan suurimpia tuottajia, kertoo ohjelman toimittaja Per Hermanrud.

Hermanrudin mielestä teollisuuden esittämää prosentin tai kahden arvioita on syytä epäillä, sillä elävänä nyppiminen ei ehkä ole kaunista, mutta kannattavaa se on.

- Kuolleen linnun voi kyniä kerran, mutta elävän neljä tai viisikin kertaa. Elävänä kyniminen on siis monta kertaa tuottavampaa.

Valvonta kasvattaa hintaa, ei kiinnostusta

Tuotantotapojen valvominen sen sijaan on kallista ja vaikeaa, ja kaatuu kokonaan untuvatuotteita valmistavien firmojen niskaan. Ehrnrooth arvelee, ettei tuotantoa tästä syystä juurikaan valvota.

- Kaiken alan kestävän kehityksen ongelma on, ettei se yleensä tuota rahaa käydä farmeilla katsomassa oloja. Valvominen nostaa tuotteen hintaa, eikä suuri osa kuluttajista vielä ole valmiita maksamaan enemmän eettisesti tuotetusta tuotteesta.

"Halvoin harvoin eettistä"

Ruuth päätyi käyttämään mallistossaan kierrätettyä untuvaa, jotta pystyi varmistumaan materiaalin eettisyydestä.

- Hain lopulta untuvan kierrätyskeskuksesta, sillä untuvan alkuperästä on hankala varmistua. Se on kuitenkin vain oma valintani. En halua osallistua untuvatuotannon ongelmiin.

Kun valmistajatkaan eivät tiedä käyttämänsä untuvan alkuperää, kuluttajalle sen selvittäminen on lähes mahdotonta. Ehrnroothin mukaan hinnasta voi silti päätellä jotakin.

- Kuluttajalle valitseminen on todella vaikeaa, mutta halvin on harvoin eettistä.

Sara Vainio
sara.vainio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi