Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Yleisurheilu

Kaukana ovat takavuosien ennätykset – kestävyysjuoksun legendat kirittivät ja motivoivat juoksijoita Pajulahdessa

Neljän Suomen ennätyksen haltija Annemari Kiekara ja olympiapronssimitalisti Tapio Kantanen kannustavat suomalaisia juoksemaan. Kiekaralle ei ole näkyvissä haastajia. Kantanen helpottui Jukka Keskisalon tempusta.

Kestävyysjuoksulegendat Annemari Kiekara ja Tapio Kantanen kirittivät Pajulahti Cross Country Carnival -tapahtuman noin 300 juoksijaa. Kuva: Sami Lettojärvi

Nastolan Pajulahti-hallissa ja sen lähiympäristössä on riittänyt viikonlopun aikana kuhinaa, kun sadat eri ikäiset juoksijat ovat kirmanneet kelloa ja happoja vastaan.

Pajulahti Cross Country Carnival -maastojuoksutapahtuman esikuvina ja kannustajina toimivat suomalaisen kestävyysjuoksun takavuosien legendat Annemari Kiekara (o. s. Sandell) ja Tapio Kantanen.

Myös Pekka Vasalan kanssa 1 500 metrin Suomen ennätystä (3.36,3) hallussaan pitävä Antti Loikkanen oli alunperin ilmoittautunut mukaan, mutta hän joutui perumaan osallistumisensa viime hetkellä henkilökohtaisista syistä.

Tapahtuman järjestäjien mukaan Kiekaran ja Loikkasen piti asettua lähtöviivalle lauantain avauskilpailussa, mutta legendat päättivät vetäytyä viime hetkellä.

– Juoksin viikko sitten maratonin, joten se olisi ollut vähän riskipeliä, koska en viitsi rikkoa jalkoja, Kiekara selvensi.

Juoksun ilosanomaa

Heinolalaislähtöinen ja nykyisin Helsingissä asuva Kantanen verrytteli kuntopyörän selässä vielä hetki ennen starttia. Fillarin päältä matka jatkui ainoastaan lähtöviivan viereen, mistä 3 000 metrin estejuoksun olympiapronssimitalisti lähetti kilpailijat matkaan.

– En enää harrasta juoksua. Harrastan yleisliikuntaa, kuten maantie- ja maastopyöräilyä noin 550 tuntia vuodessa, totesi toukokuussa 70 vuotta täyttänyt Kantanen.

Aika kaukana ollaan minun ajoistani. Neljän SE-tuloksen haltija Annemari Kiekara

Münchenin vuoden 1972 olympiamitalisti haluaa omalla läsnäolollaan kannustaa kaikenikäisiä juoksijoita mukaan kestävyysurheilun pariin. Myös Kiekaran, 42, tavoitteena on välittää lajin ja ylipäätään yleisurheilun ilosanomaa erityisesti nuorille sukupolville.

– Nuorten keskuudessa juokseminen mielletään hyvin yksinäiseksi puuhaksi, mutta ei tämän sitä tarvitse olla. Yhdessä voi olla kivaa myös juosten. Yleisesti toivoisin, että juoksusta ja yleisurheilusta puhuttaisiin kaikkialla positiivisempaan sävyyn.

Kaukana Kiekaran Suomen ennätyksistä

Kiekaraa voidaan kiistatta kutsua suomalaisen naiskestävyysjuoksun eläväksi legendaksi. Hänellä on hallussaan peräti neljän eri matkan Suomen ennätysajat.

Maastojuoksussa aikuisten MM- ja EM-mitaleja saalistanut Kiekara on juossut ainoana suomalaisnaisena 5 000 metriä alle 15 minuutin (14.56,22). Atlantan vuoden 1996 olympialaisissa hän pysäytti digitaalit 10 000 metrillä SE-aikaan 31.40,42. Vyöltä löytyy myös kahden mailin (9.41,36) ja puolimaratonin (1.10.04) Suomen ennätykset.

– Oli minulla varmasti lahjakkuutta taustalla, mutta kyllä sitä on töitäkin tehty tulosten eteen. Koko elämä rakennettiin tuolloin harjoittelun ympärille, totesi vielä viime kesänä Lappeenrannassa järjestetyissä Kalevan kisoissa kuudenneksi 10 000 metrillä sijoittunut Kiekara.

Kuluvan vuoden naisten vitosen ja kymppitonnin ennätykset on kirjattu Dohan MM-kisoissa 3 000 metrin estejuoksuun osallistuneelle Camilla Richardssonille. Vitosella Richardssonin kauden kärkiaika jää yli 40 sekuntia ja kympillä lähes 1,5 minuuttia Kiekaran yli 23 vuoden takaisista SE-tuloksista.

– Aika kaukana ollaan minun ajoistani. Toivon totta kai, että uusia ennätysjuoksuja tulee. Lahjakkuuksia maastamme varmasti löytyy, kunhan heitä saataisiin johdettua juoksun pariin. Lisäksi heille pitäisi tarjota perusliikuntaa ennen kuin he harjoittelevat itsensä rikki sen vuoksi, että peruskuntoa ei ole taustalla.

Juokseminen saatetaan mieltään yksinäiseksi puurtamiseksi, mutta Annemari Kiekaran mukaan näin ei tarvitse olla. Kuva: Sami Lettojärvi

Keskisalo päästi Kantasen piinasta

Kantanen kellotti Montrealin olympialaisten (1976) estefinaalissa ajan 8.12,6. Kanadan kisoissa neljänteen sijaan riittänyt tulos säilyi Suomen ennätyksenä yli 33 vuotta. Hurjan tilastoajan takana oli pitkään jatkunut harjoittelu ja jo lapsena tapahtunut monipuolinen aerobinen liikunta.

– Sain sieltä aika vankan pohjakunnon. Myöhemmin valmentajan kanssa tehty ohjelmoitu harjoittelu alkoi tuottaa tulosta. Voin myös sanoa, että urheilu on aina ollut elämäntehtäväni.

Pitkäikäisen ennätysajan alitti lopulta vuoden 2006 Euroopan mestari Jukka Keskisalo, joka juoksi edelleen voimassa olevan SE:n 8.10,67 Zürichissä vuonna 2009.

Ennätyksestä muodostui minulle eräänlainen painajainen. Olympiapronssimitalisti Tapio Kantanen

– Ennätyksestä muodostui minulle eräänlainen painajainen. Vähän väliä tultiin kysymään, että vieläkö sinulla on se ennätys. Heti Keskisalon ennätysjuoksun jälkeisenä aamuna kaveri oli työpaikan ovella vastassa ja sanoi, että nyt se meni rikki. Se oli minulle helpotus, Kantanen muisteli.

Tämän hetken suomalaisurheilijoista Kantasen ennätystä lähimmäksi on päässyt Topi Raitanen. Dohan MM-kisoissa esiintynyt Raitanen kellotti kesällä Turussa ajan 8.21,47, mikä jää edelleen lähes yhdeksän sekuntia Kantasen 43 vuoden takaisesta noteerauksesta.

– Raitasella on ehdottomasti mahdollisuudet aikaani, koska hän on lahjakas ja monipuolinen juoksija. Kovaa hänen täytyy kuitenkin mennä ja pysyä ennen kaikkea terveenä. Hänen pitäisi mielestäni kilpailla etenkin ulkomailla hieman enemmän, jotta saisi lisää kansainvälistä kilpailukokemusta.

Aleksi Sammalisto
aleksi.sammalisto@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi