Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Yleisurheilu

EM-urheilija Heidi Nokelainen: "Jos en olisi tullut keihäsolympiadiin, en heittäisi tänä päivänä enää keihästä"

Leo Pusan 15 vuotta sitten alkuun laittama keihäsolympiadi-niminen nuorten leiritys pyörii Pajulahdessa uudelleen henkiin herätettynä. Valmentajiin kuuluvat edellisen keihäsolympiadin urheilijat Tuomas Laaksonen ja Heidi Nokelainen. Olympiadin ryhmävalmennus on muokannut suuresti heidän elämäänsä.

Heidi Nokelainen ja Tuomas Laaksonen valmentavat keihäsolympiadin urheilijoita seitsemän kertaa vuodessa. 15-vuotias Vivian Suominen heitti viime syksynä ikäluokkansa maailman kärkituloksen, naisten keihäällä 49,38. Kuva: Suvi Lempinen

Keksi hyvä idea, hanki sille rahoitus ja ryhdy töihin. Tuomas Laaksonen ja Heidi Nokelainen valmentavat nuoria keihäänheittäjiä oman oppi-isänsä Leo Pusan jalanjäljissä Pajulahdessa.

Ensimmäinen nuorten keihäsolympiadi-leiritys alkoi jo viisitoista vuotta sitten. Se on toiminut yleisurheilussa uranuurtajana ryhmävalmennuksessa ja kokonaisvaltaisuudessa. Yhä edelleen se on lähes ainoa laatuaan.

– Muilla lajiryhmillä olisi tästä opittavaa, sanoo olympiadiryhmän fysioterapeutti Marita Lång, entinen korkeushyppääjä.

Suomen Urheiluliiton rooli olympiadissa on aina ollut vain pieni. Urheilijat maksavat leireistä osan, ja järjestäjät ovat hankkineet toiminnalle rahoittajia. Pajulahti on tärkeä tukija. Itsenäisessä toiminnassa lähimmäs keihäänheittäjiä pääsevät kolmiloikkaajat. Yliastujat ry on järjestänyt viime vuosina leirejä korvaamaan puuttuvia liiton leirityksiä.

Fysioterapeutit eivät ole tiettävästi mukana samassa mittakaavassa muissa yleisurheilulajeissa. Lång tarkastaa urheilijat joka leirillä alkutestien, kotiohjeiden, seurannan ja valmentaja-yhteistyön lisäksi. Urheilussa tyypillisesti fysioterapeutin tapaamiset alkavat vasta vamman jälkeen, ei ennaltaehkäisynä.

– Tämä porukka on pysynyt keihäänheittäjiksi aika terveinä, kiittääkin Tuomas Laaksonen.

– Lajikulttuurissa on ollut hyväksytty asia, että vammat kuuluvat lajiin. Osittain ne kuuluvatkin, mutta niitä ei pidä vain sivuuttaa, Laaksonen ja Nokelainen sanovat.

Keihäänheitto ei ollut suurin anti

Keihäsolympiadin suurin merkitys on ryhmävalmennuksessa, eli vertaistuessa ja yhteistyössä. Se auttoi aikuisten sarjoihin siirtymisessä, muistelee EM-edustaja Heidi Nokelainen. Hän tuli olympiadileirille mukaan parikymppisenä "väliinputoajana", joka ei kuulunut enää nuorten leireille eikä päässyt vielä aikuisten maajoukkueleiritykseen.

– Se oli kaikkein kriittisintä aikaa. Muutin pois kotoa ja siirryin opiskelemaan. Mietin, jatkuuko keihäänheitto. Olympiadissa näin, että muut tekevät samaa. Jos en olisi tullut keihäsolympiadiin, en heittäisi tänä päivänä enää keihästä, sanoo 28-vuotias täyspäiväinen urheilija ja hetkittäinen olympiadivalmentaja. Viime vuoden valmentajavaihdoksen jälkeen Nokelainen on asettanut päätähtäimensä Tokion olympiakisoihin.

Tuomas Laaksoselle ryhmävalmennuksen suurin merkitys on selvinnyt vasta myöhemmin. Hän tuli mukaan keihäsolympiadiin jo ensimmäisten joukossa 2004 ja voitti kolme vuotta myöhemmin 17-vuotiaiden maailmanmestaruuden.

– Suurin anti oli kokonaisvaltainen kasvu ja sosiaalistuminen, mitä en osannut odottaa 14-vuotiaana. Ajattelin, että siellä heitetään keihästä. Leksa oli rakentanut homman niin, että ryhmäytyminen oli vahvaa alusta saakka, Laaksonen sanoo.

Ennätys 81,73 on vuodelta 2013, jolloin 80 metrin heittäjiä oli Suomessa seitsemän. Vammojen kanssa paininut heittäjä on vasta nyt siirtänyt katseensa pysyvästi valmennuspuolelle.

– Vaikea kuvitella, että ilman olympiadia olisin ikinä päässyt sellaisiin tuloksiin, mihin pääsin, Laaksonen jatkaa.

Yhä molempien ystäväpiirit muodostuvat pääosin keihäsolympiaurheilijoista. Muutettuaan viime vuonna Helsinkiin Heidi Nokelainen myös harjoittelee jälleen "vanhojen keihäsolympiadipoikien" kanssa Leo Pusan silmien alla. Valmentaja Heli Rantanen asuu Jyväskylässä.

Huolenaiheita riittää keihäänheitossa

Pusan aikana olympiadiurheilijat saavuttivat kahdeksassa vuodessa kolme nuorten MM-mitalia ja kymmeniä SM-mitaleita. Aikuisten arvokisoihin asti ovat edenneet Heidi Nokelainen ja Lassi Etelätalo, molemmat yhä aktiivikilpailijoita.

– Suomessa puhutaan, ettei nuorista arvokisamitalisteista saada tarpeeksi monia aikuisiin asti. Luulen, että joka maassa se on aika pitkälti sama. Nuorten sarjoissa kilpailee kaksi ikäluokkaa, mutta aikuisissa on kymmenen ikäluokkaa kilpailemassa samoista paikoista, Tuomas Laaksonen huomauttaa.

2015 syksyllä henkiin herätetty keihäsolympiadi ei kalpene nuorten menestyksessä edeltäjänsä rinnalla. Topias Laineesta tuli viime kesänä Suomen ensimmäinen kesälajien nuorten olympiavoittaja.

Se ei tarkoita, etteikö suomalaisen keihäänheiton tulevaisuudesta kannettaisi huolta.

– Meillä on tyttöjä tosi paljon. Nuorten naisten ja tyttöjen taso on Suomessa nousemassa ja jossain vaiheessa syy-seuraus-suhde näkyy. Miehissä kärki on saatu pidettyä koko ajan, mutta sen jälkeen on hiljaisempaa. Pojissa harrastajamäärä on jo tippunut, ja se näkyy jossain vaiheessa myös menestyksessä, Tuomas Laaksonen sanoo.

Keihäsolympiadi on osa eteläisen alueen keihäsvalmennuksen kehittämistä. Laaksosen mukaan olympiadi on tärkeä Itä- ja Länsi-Suomen keihäskeskusten vastapainona.

– On lajille uhka, jos tuntuu, että Helsingissä ei voi harrastaa keihäänheittoa. Laji pitää saada trendikkääksi isoissa kaupungeissa. Missä on isot massat, siellä on eniten synnynnäisesti lahjakkaita urheilijoita, Laaksonen muistuttaa.

Ryhmään valinnalle ei ole varsinaisia kriteereitä, mutta mukaan on hakeutunut erittäin motivoituneita nuoria.

– Olemme pitäneet Leksan ajatusmaailmaa yllä. Urheilijoita ei arvoteta metrien mukaan. Jokaisella on ryhmässä oma paikkansa, Laaksonen sanoo.

Mikä?

Keihäsolympiadi

Leo Pusan keihäsolympiadileiritys toimi 2004–2012. Se sai opetusministeriön tukea. Valmentajiin kuului Pusan lisäksi mm. Kimmo Kinnunen. Saavutuksia: kolme nuorten MM-mitalia ja 58 nuorten SM-mitalia. Aikuisten arvokisoihin edennyt kaksi urheilijaa, viisi aikuisten SM-mitalistia ja parikymmentä Kalevan kisa -osallistujaa.

Välissä toimi keihäsakatemia, jota veti Esa Utriainen. Näihin urheilijoihin kuului mm. Oliver Helander.

Uusi keihäsolympiadi 2016–2020 on loppusuoralla. Jatkoa suunnitellaan. Ryhmään kuuluu parikymmentä 14–22-vuotiasta urheilijaa. Vuosittain leirejä on seitsemän. Saavutuksia: Topias Laine nuorten olympiakulta, nuorten EM-pronssi ja nuorten olympiafestivaalivoitto. Elina Kinnunen kaksi nuorten EM-pronssia.

Toimipaikkana on ollut koko ajan Pajulahti.

Rehtori Kari Haimakainen, valmentajat Tuomas Laaksonen ja Heidi Nokelainen.

Fysioterapeutti Marita Lång teki opinnäytetyönsä keihäsolympiadilla jo 2009. Jatkuva seuranta alkoi keihäsakatemian aikana 2013.

Suvi Lempinen
suvi.lempinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi