Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Yleisurheilu

Kristiina Mäkelän säästöt menevät valmentajaan, mutta se ei haittaa – "Tämän valmentajan kanssa päästään huipulle"

Kolmiloikkaajan ja uuden valmentajan yhteistyö on kestänyt vasta pari kuukautta, mutta olympiaurheilija on saanut jo luottamuksensa takaisin. Kristiina Mäkelä puhuu sellaisista hyppyjen pituuksista jo tällä kaudella, että niin urheilijan oma kuin Suomen ennätyskin laitetaan uusiksi.

Kristiina Mäkelän ennätys on Rion olympiakisojen karsinnassa syntynyt 14,24. Kuva: Katja Luoma

Kristiina Mäkelä kuulostaa luottavaiselta ja iloiselta, vaikka nyt on lupa jännittää. Talvikaudella kolmiloikkaaja oli hetken ilman valmentajaa ja nyt takana on vain pari yhteistä kuukautta uuden valmentajan Tuomas Sallisen kanssa.

– On tulossa jännä kausi. Voi tulla tosikin hyvä kausi. Muutokset vievät aina aikaa, mutta ne voivat tuoda isojakin harppauksia eteenpäin, Orimattilan Jymyn urheilija sanoo.

25-vuotias Mäkelä tietää olevansa tällä hetkellä kansallisella mittapuulla kovassa kunnossa, mutta sehän ei riitä. Mäkelä odottaa loikkien kantavan uusiin lukemiin, ei "vain" toissakauden tavoin. Nämä odotukset laittaisivat uusiksi SE-lukemat, Heli Koivulan 14,39.

– Hyppään 13,5 metriä ihan millä vauhdilla vaan. Kysymys on, pääsemmekö sinne 14,5 metriin, millä oltaisiin EM:ssä vahvoilla. Oletuksena on, että EM-raja tulee aika alkupuolella kesää ja siellä hypätään taas finaalissa.

 Systeemi ei toimi, jos halutaan tehdä huippu-urheilua. Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä

Berliinissä elokuussa pidettävien EM-kisojen tulosraja on 13,90.

Peruskuntokausi vasta keväällä

Viime kausi oli pettymys. Mäkelä taisteli itsensä MM-kisakuntoon polvileikkauksen jälkeen, mutta karsiutuminen Lontoon finaalista alle 14-metrisellä ei ollut sitä mitä Mäkelä itseltään odottaa ja haluaa.

Tämä kevät on ollut poikkeuksellinen, sillä kolmiloikkaaja on korvannut uuden valmentajansa kanssa väliin jäänyttä peruskuntokautta.

– Minulta puuttui peruskuntokausi, koska Suren (Ghazaryan, edellinen valmentaja) oli niin varovainen. Olemme tehneet pidemmälle raskaampaa voimaa mitä yleensä tehtäisiin tähän aikaan vuodesta. Se näkyy eniten herkistävässä kunnossa ja on suurin muutos, mikä vaikuttaa eniten kesän alkuun.

Nyt takana ovat kevään leirit Turkissa ja Kroatiassa, ja edessä on kesäkuun 5. päivänä Paavo Nurmi Gamesista alkava kisakausi. Kolmiloikkaajan harjoittelu on muuta kuin täysvauhtisia loikkatreenejä, joten on oikeasti arvoitus, kuinka pitkälle hypyt kantavat.

– Kolmiloikka on usko-luottamus-laji. Jos ei luota tekemiseensä ja uskalla ottaa loikkaa oikein alas, siinä on kaksi suurinta kuoppaa ja ne ovat ihan henkisiä. Fysiikkaa on helppo treenata. Hermotus, jonka tarvitsee kisassa, ei tule kuin hyppäämällä. Se tulee kesän edetessä.

Kristiina Mäkelä aloittaa kautensa 5. kesäkuuta Paavo Nurmi Gamesissa. Kuva: Sami Kuusivirta

"Ristiriita on nyt pois"

Tuomas Sallisen valmennuksessa Kristiina Mäkelä sanoo oppineensa sen, millainen on hyvä valmentaja. Nopeasti on syntynyt yhteisymmärrys siitä, mitä haetaan. Olennaista on, että nyt urheilija voi luottaa tuntemuksiinsa harjoituksissa.

– Olin hukassa Surenin kanssa, kun minusta tuntui, että hypyt eivät ole olleet hyviä, mutta palaute oli hyvää. Ristiriita on nyt pois. Ajatusmaailma, mikä minulla oli kolmiloikasta ennen edellistä valmentajaa, ja omat tuntemukset ovat samalla linjalla palautteen kanssa.

– Veikkaan, että nyt olen löytänyt sellaisen valmentajan, jonka kanssa päästään huipulle.

Pitkä, 185-senttinen keho on kovilla kolmiloikassa, ja vielä talvella Mäkelä taisteli erilaisten vaivojen kanssa yrittäessään toteuttaa suunniteltuja harjoituksia. Oman kehon kuunteleminen olikin yksi syistä, jotka vaikuttivat valmennussuhteen päättymiseen. Nyt kroppa on ehjä ja kunnossa.

Muutoksia on uskallettu tehdä kauden alla. Kesään kuuluu EM-kisat, mutta MM- ja olympiakisoihin on aikaa. Mäkelän loikkatekniikkaa on muutettu sen lisäksi, että peruskuntokautta jatkettiin kevääseen.

Apuraha puolittui viime kaudesta

Vaikean viime kauden jälkeen Kristiina Mäkelän urheilija-apuraha laski 20 000 eurosta 10 000 euroon. Samalla urheilijan menot kasvoivat valmentajan palkalla, sillä edellinen valmentaja oli liiton palkkalistoilla. Rahat valmentajan palkkaan urheilija ottaa palkintosäästöistään.

– Onneksi en ole koskaan ollut mikään suuri tuhlailija. Olen koittanut säästää mahdollisimman paljon silloin, kun minulla on hyvä tilanne. Minulla oli vähän palkintorahoja Urheiluliiton valmennustilillä. Sieltä maksan valmentajan palkkaa niin kauan kun siellä riittää rahat.

– Puolikkaalla apurahalla pärjää ainakin toistaiseksi. Kyllä huomaa, että pitää tiukemmin kiinni pussin nyörejä. Ei tule tehtyä yhtään mitään heräteostoksia.

Tilanne ei ole vaikuttanut toistaiseksi urheilemiseen. Mäkelä tukijoukkoineen etsii lisää sponsoritukea, jotta valmentaja saisi kunnon palkan. Sallinen työskentelee fysioterapeuttina, mutta ideaalitilanteessa tämä olisi päätoiminen valmentaja.

Valmennussuhde ei ole kaatumassa rahapulaan, vaikka säästöt loppuisivat. Valmentajan työskenteleminen korvauksetta on kuitenkin Mäkelälle kauhukuva.

– En hyväksy sitä ajatusta, että valmentajan pitää tehdä ilmaiseksi duunia, jos hänellä on olympiaurheilija valmennuksessa. Suomessa on ajateltu, että on ihan ok, että valmentaja tekee työtään selkänahasta.

Tuomas Sallinen asuu Koski TL:ssä ja ajaa sieltä Helsinkiin valmentamaan Mäkelää. Mäkelä mietti Turkuun muuttoa, mutta ajoaika Koskelta Turkuun on sama kuin Helsinkiin, vaikka matka on lyhyempi. Kahdesti Mäkelä on käynyt leirillä Sallisen kotona.

Positiivisesti, ei valittaen

Mäkelä puhuu raha-asioistaan tasapainoisesti ja valittamatta. Kuun alussa blogikirjoituksessaan hän kritisoi Suomen Urheiluliittoa huonosta tuesta, paitsi taloudellisesti myös muutoin. Yleisurheilijan polku ei ole kunnossa Suomessa. Sen Mäkelä halusi sanoa. Hän haluaisi, että polulla olisi vähemmän kiviä, eivätkä kaikki tekisi samoja virheitä.

Totuus on, että Kristiina Mäkelällä on nyt kaikki kunnossa. Hän kuitenkin tietää, että monilla muilla suomalaisilla yleisurheilijoilla ei ole. Hän kertoi kokemuksistaan ja mielipiteistään blogissa keskusteltuaan muiden urheilijoiden kanssa ja nähtyään ongelmatilanteita.

– Urheilijat eivät uskalla puolustaa itseään ja sitten teemme asioita väärin, koska kukaan ei tiedä, miten hommat hoidettaisiin. Kun tajusin sen ristiriidan, kirjoitin velvollisuuden tunteesta. Olen kokenut aika paljon, ja minulla on asiat oikeastaan ihan hyvin.

– Minulle tuli paljon henkilökohtaisia viestejä, että toi on just noin, ihanaa että uskalsit sanoa. Mutta miksi minua pelottaisi sanoa ja miksi muita pelottaa?

Mäkelä korostaa, että urheilijat tarvitsevat tukea, tietoa ja taitoa. Hän on onnistunut hoitamaan raha-asiansa, koonnut paljon tietoa ympärilleen ja rakentanut toimivan systeemin. Hän toivoo Suomeen tietopankkia yleisurheilijoille. Hän olisi valmis ja halukas jakamaan tietoaan muille, mutta urheilijalla ei ole aikaa tietojen keruu- ja jakelupankin kokoajaksi ja ylläpitäjäksi.

– Meillä olisi tietoa ja taitoa, jos sen saisi ulos. Sitten urheilija ja valmentaja olisivat oikeasti keskiössä.

– Systeemi ei toimi, jos halutaan tehdä huippu-urheilua. Jos jatketaan tätä pientä muutosta, joka ei keskity nähdäkseni oikeisiin asioihin, ei tule mitään.

Hän korostaa olevansa yleisurheilun puolella.

– Minulla ei ole mitään tarvetta mustamaalata pohjaani, enkä vaadi itselleni mitään. Olen auttajapersoona, jos se vaatii, että pitää sanoa asioita ääneen ja ottaa vastuuta sanomisistaan, niin se käy kyllä minulle. Oikeastaan se vaan antoi energiaa, aina positiivinen urheilija sanoo.

Kuka?

Kristiina Mäkelä

25-vuotias kolmiloikkaaja.

Asuu Helsingissä, kotoisin Orimattilasta.

Edustaa Orimattilan Jymyä.

Valmentaja Tuomas Sallinen.

Ennätys ulkoradoilla on 14,24. Se syntyi 2016 Rion olympialaisissa karsinnassa. Mäkelä oli 40 vuoteen ensimmäinen suomalainen kolmiloikan olympiafinaalissa.

Viime kauden alussa leikattiin polvi. Lontoon MM-kilpailuissa 2017 karsiutui finaalista tuloksella 13,92.

Suvi Lempinen
suvi.lempinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi