Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu-uutiset

Liikuntaleirillä vieraillut Aino-Kaisa Saarinen muistaa erityisen hyvin yhden fanitapaamisen

Jooa Hyvönen (vas.), Aino-Kaisa Saarinen ja Kaapo Aro pelasivat tiistaina jalkapalloa Upilan leirikeskuksessa. Kuva: Mirja Hussain

Kun Aino-Kaisa Saarinen oli aikoinaan toteuttamassa lasten hiihtoleiriä Rovaniemellä, osui siihen samalla yksi hänen ikimuistoisimmista fanitapaamisistaan.

Saarisen fani ei osallistunut leirille, vaikka hän matkusti Rovaniemelle siskonsa kanssa aina Oulusta asti. Mutta paikalle oli päästävä – hinnalla millä hyvänsä.

– Poika kärsi ilmeisesti Downin syndroomasta, eikä hän pystynyt juuri puhumaan. Minun puheestani hän ymmärsi jotain, mutta kommunikointi oli hankalaa. Joka tapauksessa poika oli minun kova fanini.

– Sisko kertoi, että hän halusi aina ajoittain polkea kuntopyörällä tasan 30 kilometriä, koska se oli minun lempimatkani. Pyöräilyn ansiosta poika oli saanut pudotettua peräti 15 kiloa painoaan. Tämä on lempitarina fanikohtaamisistani, Saarinen sanoo.

Liikuntaleirillä Upilan leirikeskuksessa

Lahden seurakuntayhtymän ja Lahden Hiihtoseuran järjestämä liikunnan riemu -leiri sai siis mieluisan vieraan tiistaiaamuna, kun ex-hiihtokuningatar saapui lasten iloksi paikalle.

Saarinen ehti leikkimään, pelaamaan ja kertomaan omasta huippu-urheilu-urastaan.

Upilan leirikeskuksessa maanantaista torstaihin viilettävät kouluikäiset (9–14-vuotiaat) lapset hiljentyivät kuuntelemaan ex-mestarin tarinointia. Puhetta riitti muun muassa esikuvista, joita Saarinen pitää tärkeänä asiana.

– Minä seurasin silmä tarkkana Marja-Liisa Kirvesniemen, Marjo Matikaisen ja Marjut Roligin edesottamuksia. Olin onnekas, sillä niihin aikoihin kun olin nuori, Suomessa oli erityisen kovia naisurheilijoita.

Esikuvat olivat sellaisia, että niitä matkittiin – liki kaikessa.

– Jos joku idolisi pystyi tekemään jotain sellaista, mitä itsekin halusit saavuttaa, se antoi lisää uskoa, Saarinen korostaa.

Kaapo Arolle (kesk.) tiistaina liikuntaleirillä vieraillut Aino-Kaisa Saarinen oli tuttu urheilija. Kuva: Mirja Hussain

Saarinen fanitti itsekin

Saarinen on ollut monelle nuorelle hiihtäjälle idoli. Millainen esikuva olit?

– Esimerkin voimaa ei voi aliarvioida. Pyrin aina olemaan sen arvoinen. Siinä onnistuin parhaiten olemalla aina oma itseni.

– Tykkään vieläkin käydä tapaamassa lapsia. Jos joku sen jälkeen innostuu huippu-urheilusta tai liikunnasta ylipäätään, tehtävä on ikään kuin suoritettu.

Saarinen muistaa omasta nuoruudestaan erilaiset teltta- ja urheiluleirit.

– Joka kerta oli huippuhauskaa. Oli jännää olla yötä pois kotoa. Kun siihen aikaan ei ollut kännyköitäkään, niin ei päässyt soittelemaan iskälle tai äitille. Itselleni on jäänyt tosi hyviä muistoja.

Tuttu urheilija osalle leiriläisistä

Osa nuorista leiriläisistä tiesi ”Aikun” entuudestaan.

– Kyllä minä ”Aikun” tunnistin. Kovan luokan urheilija hän on ollut, Kaapo Aro, 10, sanoo.

– En tiennyt Aino-Kaisaa ennen hänen vierailuaan. Mieleen jäi, kun hän kertoi, ettei hänen valmentajansa uskonut MM-kultaan, mutta Aikku oli eri mieltä, Jooa Hyvönen, 10, toteaa.

Esikuvat ovat nuorille tärkeitä. Ingrid Lindroos, 11, antoi esimerkin.

– Meillä on Nastolan Nasevassa sellainen hiihtäjä kuin Rebecca Immonen. Fanitan Rebeccaa tosi paljon.

Jooa Hyvönen (vas.), Kaapo Aro, Aino-Kaisa Saarinen, Ingrid Lindroos, Linnea Koivulahti ja Aliisa Koivulahti ehtivät jalkapallon lomassa pitää myös taukoja. Kuva: Mirja Hussain

– Sen lisäksi pidän esikuvinani aitajuoksijoita. Nooralotta Neziri ja Annimari Korte ovat suosikkejani. Myös Reetta Hurske ja Lotta Harala ovat hyviä tyyppejä. Kun olin katsomassa yleisurheilukisoja Lahdessa, niin pituushyppäjä Taika Koilahti teki vaikutuksen. Oon kova tyttö fanittamaan.

– Tiesin Aikun. Hän oli vakuuttava esiintyjä. Saarinen tykkäsi siitä, mitä hän teki. Opin myös sen, että pitää aina uskoa itseensä, Lindroos lisää.

Linnea Koivulahti, 11, oli samoilla linjoilla.

– Aino-Kaisa oli tuttu urheilija. Oli mielenkiintoista kuunnella, minkälaista oli olla huippu-urheilija. Aikku vietti joskus jopa 200 päivää vuodesta muualla kuin kotona. Se on aika paljon.

Juttua korjattu 20.6.2019 kello 31.01. Muutettu Nastolan Nopsa Nastolan Nasevaksi.

Eerikki Lyytikäinen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi