Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu-uutiset

"Nero, joka oli aikaansa edellä" – kiekkopioneeri Juhani Wahlsten on poissa

Turkulainen Juhani Wahlsten teki jääkiekon parissa pitkän päivätyön. Hyökkääjä Wahlsten pelasi suurimman osan pääsarjavuosistaan TPS:ssä. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Jääkiekkoleijona numero 43:n eli Juhani Wahlstenin lokerointi olisi koko lailla helpompaa, jos hän olisi tyytynyt pelaajauransa aikaiseen rooliin. Vaikka saavutukset pelkästään hyökkääjänä olivat mittavat, lajin jäänsärkijä halusi jättää jälkensä kaukalon ulkopuolelle.

Kun Suomi on tänä vuonna maistanut jääkiekossa jättimenestystä, on aika muistuttaa eräästä kotimaisen kiekkohistorian virstanpylväästä. Wahlsten teki 1967 Wienin MM-turnauksessa kaksi maalia, kun Suomi ensimmäisen kerran kukisti arvokisoissa yhden lajin suurista, Tshekkoslovakian 3–1.

Sunnuntaina sairauskohtaukseen 81-vuotiaana kuollut Wahlsten oli mitä monipuolisin jääkiekkovaikuttaja. Toimenkuva vaihtui pelaajauran jälkeen valmentajaksi.

Sen lisäksi hän oli jääkiekon sanansaattaja, pikkulajin kansainvälinen kosmopoliitti, joka 1970-luvulla uskaltautui palloilun mahtiseura Barcelonan pyynnöstä levittämään valmentajana jääkiekon ilosanomaa Espanjassa.

– "Juuso" oli nero, joka oli aikaansa edellä. Hän oli pelaajana ensimmäinen suomalainen, joka rupesi harjoittelemaan ammattimaisesti. Hän oli kansainvälisesti poikkeuksellisen verkostoitunut, älykäs ja ennakkoluuloton kehittämään peliä. Se vei häntä eri ympyröihin, Wahlstenin lähes 55 vuotta hyvin tuntenut kiekkopersoona Juhani Tamminen kuvailee.

Huumorille käyttöä

Kuopiolaislähtöinen Wahlsten kuului Suomen kärkipelaajiin, kun Tamminen sai loppuvuodesta 1966 ylennyksen samaan hyökkäysketjuun TPS:n ykköstähden kanssa.

– Yhteinen peliaikamme kesti siitä kaksi ja puoli vuotta eteenpäin, mutta elinikäinen ystävyys ihan viimeiseen saakka, Tamminen sanoo.

Wahlsten debytoi MM-kisoissa jo 1950-luvulla, mutta hänellä riitti nöyryyttä tarkistaa harjoittelumenetelmiään pelaajauran loppuun saakka. Siitä kertoo 1969 ilmestynyt kiekkokirja Hakkaa päällä Suomen poika.

– Kirjan viimeinen luku on Juuson harjoittelupäiväkirja. Jos nykypäivän liigakiekkoilijat yrittäisivät vetää sen treeniohjelman kesällä läpi, valtaosa heistä tukehtuisi pelkästään kirjan lukemiseen, Tamminen huomauttaa.

Wahlstenin ennakkoluulottomuudelle ja savolaishuumorille oli eksoottisessa kiekkomaassa Espanjassa käyttöä.

– Kun hän tuli Espanjaan, jään valmistumista jouduttiin odottelemaan pari viikkoa. Siihen Juuso tuumasi, että maassa maan tavalla.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi