Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu-uutiset

Yhdenvertaisuusvaltuutettu selvittää parayleisurheilijoiden omavastuut

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä selvittää, rikkovatko suomalaisille parayleisurheilijoille asetetut EM-omavastuut yhdenvertaisuuslakia.

Berliinin EM-kisoihin osallistuvien suomalaisurheilijoiden omavastuut nousivat esille keskiviikkoiltana, kun pronssille yltänyt pituushyppääjä Ronja Oja kertoi asiasta Twitterissä.

Suomen urheiluliiton (SUL) valintaperusteissa todetaan, että suomalaiset parayleisurheilijat joutuvat maksamaan 900 euron omavastuun, mikäli he eivät sijoitu EM-kisoissa mitaleille. Huonekaluja ja sisustustuotteita myyvä Jysk on ilmoittanut korvaavansa omavastuut.

– Kun tämä asia alkoi pyöriä somessa, ensireaktioni oli, että herranjestas – tällaista tapaa käytetään. Totesimme, että voimme alkaa oma-aloitteisesti selvittää tätä asiaa, ja on meille tänään tullut myös kantelu, Pimiä sanoo.

SUL:n tiedotteen mukaan parayleisurheilun omavastuut otettiin laajemmin käyttöön vuoden 2011 MM-kisojen jälkeen. Vammattomien puolella omavastuita on käytetty yleisurheilun nuorten arvokisoissa vielä huomattavasti pidempään.

– Syrjintä perustuu lain mukaan siihen, että täytyy olla aina verrokkiryhmä. Ilman tarkempia lisäselvityksiä ajattelisin, että aikuisten huippu-urheilussa vertailtaisiin vammaisurheilijoita ja vammattomia urheilijoita keskenään.

Korkeat kisakustannukset

Pimiä mainitsee myös liikuntalain ja urheilujärjestöjen valtionavustukset. Liikuntalain yhtenä tavoitteena on eriarvoisuuden ehkäiseminen, ja valtionapua saavien järjestöjen on tehtävä yhdenvertaisuussuunnitelma, jota noudattaa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu yritti jo torstaina olla yhteydessä SUL:n johtoon puhelimitse.

– Pyydämme varmaan kirjallista selvitystä. Meille tämä asia tuli uutena tietona, Pimiä sanoo.

SUL on perustellut parayleisurheilukisojen omavastuita vammattomien arvokisoja korkeammilla kustannuksilla.

Suomen paralympiakomitean pääsihteerin Tero Kuorikosken mukaan yleisurheilu ei ole ainoa vammaisurheilun laji, jossa arvokisaurheilijoilta on vaadittu omavastuita.

– En osaa sanoa tarkkaa lajimäärää, mutta tämä on yksittäistapausta isompi asia, Kuorikoski sanoo.

Myös Kuorikosken mukaan kyse on pääasiassa rahasta.

– Vammaisurheilujoukkueen lähettäminen arvokisoihin on kalliimpaa kuin vammattomien.

Kustannuksia lisää muun muassa se, että esimerkiksi näkövammaiset tarvitsevat kisoihin avustajan.

Kansainvälinen liitto kerää rahaa

Kuorikoski nostaa esille Kansainvälisen paralympiakomitean IPC:n käytännön kerätä kisoista osallistumismaksuja. Esimerkiksi Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF kustantaa urheilijat arvokisoihin, mutta vammaisurheilussa asia on toisinpäin.

– Kun katsoin IPC:n budjettia vuodelta 2015, siinä oli yli viisi miljoonaa euroa kerrytetty vammaishuippu-urheilun kilpailumaksuista. Se on heidän kokonaisbudjetistaan todella tuntuva osa.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi