Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Urheilu-uutiset

"Leikkuri ei iskenyt talvilajeissa niin rankasti kuin kesälajeissa" – Olympiakomitea päätti talvilajien tuesta

Vain curling ja hiihtosuunnistus jäivät vaille tukea. Kuvassa Suomen curling-joukkueen Oona Kauste ja Tomi Rantamäki Pyeongchangin olympialaisissa. Lehtikuva/ Timo Jaakonaho

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö käsitteli talvilajeja hellin kätösin tukipäätöksessään. Kahdestatoista lajista kymmenen pääsi tuen piiriin, kun hakijoista vain curling ja hiihtosuunnistus jäivät vaille tukea.

– Kesälajeissa leikkasimme viime syksynä paljon enemmän. Talvilajeissa leikkuri ei ollut niin raju, yksikön johtaja Mika Lehtimäki totesi tukipäätöksestä.

Talvilajien tehostamistuki on yhteensä 2 011 600 euroa ja talviparalajien tuki 80 000 euroa. Suurimmat resurssit myönnettiin kärkilajeiksi luokitelluille jääkiekolle ja maastohiihdolle. Jääkiekon tehostamistuki on 420 000 ja maastohiihdossa 414 400 euroa.

– Pyrimme rajusti irti siitä, että historia ohjaisi tukipäätöksiä. Satsaamme sinne, missä on hyvää tekemistä ja menestysnäkymiä, Lehtimäki kertoi ja otti esimerkiksi naisten jääkiekon.

– Haluamme olla vahvasti tukemassa naisten puoliammattilaisuuden edellytyksiä.

Muut tuen piiriin hyväksytyt lajit ovat lumilautailu (240 000 euroa), yhdistetty (215 000), ampumahiihto (167 200), alppihiihto (120 000), freestylehiihto (120 000), mäkihyppy (115 000), pikaluistelu (110 000) ja taitoluistelu (90 000). Paralajeista tukea saavat lumilautailu (31 000), alppihiihto (21 500), maasto- ja ampumahiihto (20 000) sekä curling (7 500).

Huiput ja nuoret keinulaudalla

Lehtimäki kuvaa rahanjakoa niukaksi nollasummapeliksi.

– Kun rahaa siirtää johonkin, se on samalla jostain pois.

Tukijärjestelmää kehitetään nyt uusin kriteerein, kun eurolla tähdätään yhä parempaan tulokseen.

– Olemme ottaneet ison askeleen siihen suuntaan, että tuemme kärkiurheilijoita ja kärkijoukkueita parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla joudumme hakemaan tasapainoa, kun toinen jalka on huomisen ja tulevien vuosikymmenten tekemisessä, Lehtimäki muistutti.

– Nuorten tukeminen riittävän varhain ja laajasti on toinen iso kehitystavoite.

Kolmas tehostuskeino on toiminnan ohjaus valmennuskeskuksiin.

STT
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X