Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Moottoriurheilu

Entisellä F1-insinööri Ossi Oikarisella on nykyään aikaa harrastaa - kilpailee kiihdytysajossa SM-kullasta

Kiihdytysajossa ajettava neljännesmaili vastaa suunnilleen etäisyyttä Aleksanterinkadulla Vesijärvenkadun risteyksestä Mariankadun risteykseen. Kuva: Sami Kuusivirta

Monilla ihmisillä työt määrittävät ajan harrastuksille ja vapaa-ajalle. Formula1-televisiolähetyksistä tuttu kommentaattori Ossi Oikarinen sen sijaan sumplii työkuviot harrastuksensa kilpakalenterin mukaan.

– Olen onnellisessa tilanteessa, jossa tämä on mahdollista. Työnantajalle suuri kiitos siitä, että saan ajaa kilpaa, Oikarinen sanoo.

Aina näin ei Oikarisenkaan kohdalla ole ollut. Esimerkiksi 14 vuoden aikana F1-insinöörinä niin Arrowsilla, Toyotalla, BMW Sauberilla kuin Ferrarilla työskennellessään viikonloppuvapaita vaativa harrastus ei olisi tullut Oikariselle kuuloonkaan. Työpäivät olivat muutenkin usein todella pitkiä.

Kun Oikarinen muutti perheineen takaisin Suomeen ja Lahteen muutama vuosi sitten, hän päätti, että nyt tai ei koskaan. Lajiksi valikoitui kiihdytysautoilu, jossa Oikarinen tiimeineen on kehittynyt paljon vain parissa vuodessa. Oikarinen on kiinni SM-kullassa ennen ensi viikonlopun finaalikilpailua. Hän johtaa ProStreet -luokan SM-sarjaa 65 pisteellä.

– Olin seurannut kiihdytysautoilua jo 80-luvulta lähtien ja ollut siitä aina kiinnostunut. Kokenut konkari ja tiimipäällikkö Ari Pietilä otti minut mukaan Woodstock Racingiin ja neuvoi sekä opasti minua lajin saloihin, se helpotti aloittamista paljon. Tiimin ja mekaanikkojen ansiosta minun ei ole tarvinut opetella kaikkea kantapään kautta.

– Tiesin, että laji on vaikea, mutta se on osoittautunut vielä astetta haastavammaksi. Se, miten tarkasti asiat pitäisi pystyä tekemään, se on haastavaa. Esimerkiksi jos säätila muuttuu, muutos vaikuttaa auton nopeuteen. Kilpailupaikalla on esimerkiksi jatkuvasti mitattava ilman lämpötilaa, -kosteutta ja -painetta ja reagoitava tarpeen vaatiessa tekemällä muutoksia autoon. Tällaisten oppimiseen menee aikaa, joten kokemusta on vain kerättävä ja opiskeltava itse.

Jotain arvokasta oppia "edellisestä elämästä" on kuitenkin kiihdytysajoakin varten kertynyt.

– Koen, että autosta tulevan datan lukeminen ja ongelmanratkaisu datan avulla ovat sellaisia asioita, mitkä hyödyttävät kiihdytysautoilussa. Dataa ymmärtämällä on helpompi ratkaista ongelmia ja päätellä missä mennään pieleen. Minulla on aika hyvä kokemus autodynamiikasta ja siitä, miten auto toimii.

Pro Street -auton loppunopeus on neljäsosamailin jälkeen noin 300 kilometriä tunnissa. Tehoa autossa on 1250 hevosvoimaa. Minimipaino on 1150 kiloa kuljettajan kanssa. Moottorin tilavuus noin 10 litraa. Kuva: Heikki Malinen

Alku oli vaikeaa

Ongelmanratkaisua päästiin kokemaan käytännössä heti kauden alussa. Oikarisen mukaan tiimi ei olisi vaikean alkukauden jälkeen uskonut kamppailevansa SM-kullasta.

– Yhdysvalloista tilatun moottorin saapuminen viivästyi ja sitten oli teknisiä ongelmia. Mekaanikkojen kanssa paiskimme hurjan määrän töitä ja nyt on saatu laitteet kulkemaan. Työmäärä palkittiin.

– Toki ehkä meidän tasaisuus ja kilpakumppanien kokemat ongelmat ovat myös auttaneet meitä mestaruusjahdissa. Viikonlopulta lähdetään hakemaan kultaa ja tuodaan se kotia.

Viime kaudella Oikarinen sijoittui Super Pro ET:n SM-sarjassa kuudenneksi. Tälle kaudelle Oikarinen siirtyi astetta vaativampaan ProStreet -luokkaan. ProStreet -ryhmän autot voidaan virittää melko vapaasti. Tasoituksia ei ole ja kilpailun voittaja on se, joka on maalissa ensiksi.

– Halusin lisää vauhtia. ProStreetissä on kiinteä luokkaindeksi, kaikki pyrkivät ajamaan neljännesmailin 7,6 sekunnissa. Ajan alittaminen aiheuttaa hylkäämisen, joten nopein ei aina voita, vaan se joka osaa ajaa tarkimmin alittamatta aikaa.

Oikarisen omaan tiimiin kuuluvat kokeneet kaverit Jyri Kröger, Harri Sassi ja Lauri Kähäri, joka oli Oikarisella hommissa mekaanikkona kartingissa jo 90-luvulla.

– Meillä on erittäin kokenut ja rauhallinen porukka. Pidämme kuitenkin jalat maassa ja etenemme nöyrin mielin eteenpäin ja yritämme koko ajan oppia lisää.

Ossi Oikarinen työskenteli urallaan yli 14 vuotta F1-insinöörinä. Kuva: Sami Kuusivirta

Yhdistää perhettä

Oikariselle kiihdytysautoharrastuksessa kilpailemisen kanssa yhtä tärkeää on lajin sosiaalinen ulottuvuus.

– Pidän lajissa siitä, kuinka hyvä henki varikolla on. Mikäli autossa on rikki jotain, kuten esimerkiksi tänä vuonna alkukaudella, kilpakumppanit lainasivat osia ja auttoivat saamaan auton kuntoon. Ilman heidän apuaan emme olisi tässä. Tässä lajissa voitetaan ja hävitään kilparadalla, ei varikolla. Kisaviikonloput ovat hyvän hengen vuoksi ainutlaatuisia.

Hyvästä hengestä ja jännittävästä lajista on innostunut myös Oikarisen perhe.

– Tyttäreni kilpailee SM-sarjaa, tosin eri luokassa kuin minä. Poika odottaa malttamattomasti, että ikä riittää kilpailemiseen. On kivaa, että tämä on koko perheen yhteinen juttu ja kisoihin mennään yhdessä.

ProStreet-autot kiihtyvät nollasta sataan 1,5 sekunnissa ja vauhti on 400 metrin kohdalla jo noin 300 kilometriä tunnissa. Kuva: Heikki Malinen
Lue myös: Ostaako sähkö- vai kaasuauto? Kysyimme autoasiantuntijalta vinkit päätöksentekoon
 
Drag Racing

Maailman nopein moottoriurheilulaji

Kiihdytysajokilpailuissa tarkoituksena on päästä lähtölinjalta maalilinjalle joko nopeimmin tai mahdollisimman lähelle kilpailijan indeksiaikaa.

Drag Race -rata eli Drag Strip on 1/4 mailia pitkä (402,33 metriä). Täysimittaisen radan kokonaispituus on noin 1,2 kilometriä jarrutusalueineen.

Kilpailu käsittää kaksi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa kilpailijat lajittelevat toisiaan vastaan (qualification) ja parhaat jatkavat toiseen vaiheeseen eli pudotusajoon (eliminator). Pudotusajossa kilpailijat ajavat pareittain toisiaan vastaan ja huonompi putoaa jatkosta.

SM-sarjan katsojaluvuilla mitattuna kiihdytysajo on Suomen toiseksi suosituin moottoriurheilulaji rallin jälkeen.

Kilpailuryhmiä Drag Race -lajissa on useita. Oikarisen harrastamassa ProStreet -ryhmässä autojen loppunopeus on 1/4-mailin jälkeen noin 300 km/h.

Lähde: Finnish Hot Rod Association

Aino Kattilakoski
aino.kattilakoski@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi