Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Koripallo

Yhteistyön nimeen lajin sisällä ja ulkopuolella - "Useilla mittareilla mitattuna Suomesta on tullut koripallomaa"

Koripalloliiton toimitusjohtajana aloittava Ari Tammivaara haluaa käyttää lajin tilaisuuden hyväksi.

Lauri Markkasen markkina-arvo on huikea suomalaiselle koripalloilulle. Kuva: Antti Aimo-Koivisto

Pitkän valmennusuran koripalloilussa tehnyt Ari Tammivaara aloittaa toukokuun alussa työnsä Koripalloliiton toimitusjohtajana. Samalla Tammivaara jatkaa prosessia, joka on loitontanut häntä valmennusmaailmasta. Intohimoinen asioiden kehittäjä näki tilaisuuden, johon oli syytä tarttua.

– Minulla on näkemys siitä mitä pitäisi tehdä, Tammivaara kertoo miksi hyppäsi toimitusjohtajan kenkiin. Suomalaisen koripalloilun tulevaisuus on lähellä miehen sydäntä.

Ajatusten suunta muodostui selkeäksi koripalloilun EM-kisaprojektin aikana. Tammivaara oli Suomen isännöimän lopputurnauslohkon pääsihteeri. Kisat olivat menestys urheilullisesti ja taloudellisesti.

– Useilla mittareilla mitattuna Suomesta on tullut koripallomaa. Nyt meidän pitää vain vahvistaa sitä ja käyttää tilanne hyväksi. Isoin asia EM-kisaprojektissa oli, että viikon verran koripallo oli valtakunnan ykköspuheenaihe, Tammivaara sanoo.

Olen kyllästymiseen asti puhunut Saksasta. Siellä pelattiin muovimatoilla, kun menin valmentajaksi ja nyt keskustellaan Bundesliigan hallikapasiteetin kasvattamisesta 5 000 katsojaan. Ari Tammivaara

Vastavalittu toimitusjohtaja tietää, että itsestään asema ei pysy.

– Ei pidä ajatella, että raha ratkaisee. Päivittäisiä toimia on jatkettava ja tehtävä arki mahdollisimman hyvin liitossa ja seuroissa.

Tammivaara puhuu mielellään yhdessä tekemisestä. Liittoa ei ole ilman seuroja ja seurat tarvitsevat liittoa.

– Kommunikointia ja yhteistyötä, sitä työ on.

Hän haluaa toimia sillanrakentajana liiton ja seurojen välillä.

– Pitää kuunnella kentän ääntä. Päästetään ihmiset kysymään kysymyksiä, Tammivaara sanoo ja aikoo lähteä kiertämään alueita.

Ari Tammivaara aloittaa Koripalloliiton toimitusjohtajana toukokuun alussa. Hän haluaa olla sillanrakentaja lajin etsikkoaikana. Kuva: Markku Ulander

Hypestä houkuttelevaksi harrastukseksi

Yksi peruslähtökohdista on edelleen, miten Lauri Markkasen NBA-tähteys tai maajoukkueen menestysputki pystytään hyödyntämään. Tammivaara on ollut rakentamassa suomalaista maajoukkuekoripallokonseptia, joka on osoittanut toimivuutensa. Nuorille on huippu-urheilureitti rakennettu valmiiksi, mutta tuleva toimitusjohtaja haluaa nähdä koripalloilun myös harrastemahdollisuutena.

– Koripalloperheen täytyy tarjota yksi houkutteleva harrastusmahdollisuus, matalalla kynnyksellä, Tammivaara sanoo.

Istumatyö passivoi. Lapset eivät liiku riittävästi. Ilmassa on monia huolestuttavia tekijöitä. Tammivaara haluaa tarjota koripalloilua houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Matkalla on kuitenkin erilaisia kuoppia eri puolella Suomea.

– Työkalujen löytäminen seuratasolle on tärkeä asia. Pääkaupunkiseudulla ongelmat ovat erilaisia kuin maaseudulla.

Salipula toisaalla, etäisyydet toisaalla, maaseudun pienenevät ikäluokat ja niin edelleen.

– Meidän pitäisi löytää keinot, että kaikilla on mahdollisuus harrastaa.

Tammivaara sanoo, että yhdistelmäjoukkueilla voisi tarjota pienenevien ikäluokkien nuorille koripallomahdollisuuden myös suurten asutuskeskusten ulkopuolelle.

Helposti harrastettava koripalloilu on yksi Ari Tammivaaran ajatuksista. Kuva: Pertti Louhelainen

Olosuhteiden armoilla

Koripalloliiton urheilupuolen lippulaivat ovat olleet kunnossa. Hypen siirtäminen liiga- tai ruohonjuuritasolle onkin jo toinen asia.

– Vaikka peli on hyvätasoista liigassa, tapahtumat ovat hyvin erilaisia kuin maajoukkuetasolla. Koripallon pitää toteuttaa hallipelejä myös sarjakauden aikana ja siihen liitolla on mahdollisuus antaa tukea, Tammivaara sanoo.

Suomessa sisäpalloilulajien olosuhteet ovat mitä ovat. Jos ajatellaan pääsarjoja, on monella paikkakunnalla tilanne heikko. Tammivaara oli todistamassa muutosta Saksassa. Hän meni sinne valmentajaksi tasan 20 vuotta sitten.

– Olen kyllästymiseen asti puhunut Saksasta. Siellä pelattiin muovimatoilla, kun menin valmentajaksi ja nyt keskustellaan Bundesliigan hallikapasiteetin kasvattamisesta 5 000 katsojaan.

Saksassa on tapahtunut paljon, mutta Tammivaara ei kuitenkaan ole menossa kuntien päättäjien luo vaatimaan halleja pelkästään veronmaksajien varoilla.

– Isot joukkuelajit pyörittävät yhdessä 200 miljoonan euron bisnestä. Meidän pitäisikin hakea ratkaisua mahdollisimman monella jalalla. Ei kunta voi nykypäivänä yksin rakentaa hallia, Tammivaara myöntää.

Mukaan olisi saatava palloilulajit yhteisrintamassa, liike-elämä ja kunnat.

– Ymmärrän, että halleja ei nouse heti, mutta viiden vuoden aikana pitäisi tulla halliprojekteja.

Mitkä firmat voisivat tällaiseen lähteä?

– Hyvä kysymys. Näkisin, että eri paikkakunnilla olisi ehkä eri bisneksiä. Ehkä tämä on idealistista, mutta olen puhunut siitä, että yhteiskuntavastuulliset yhtiöt palauttavat osan tuotostaan yhteiskuntaan ja antavat mahdollisuuden rakentaa elävää kaupunkia.

Tampereella uutta Pyynikin palloiluhallia esitettiin sijoitettavaksi Särkänniemen huvipuiston alueelle. Entä kauppakeskusten ja urheiluhallien yhdistäminen, olisiko moinen mahdollista?

– Näitä pitäisi miettiä isolla porukalla. Kauppakeskukset ovat mahdollisuus. Valmentaessani Kauhajoella pohdin yhteisen pohjanmaan joukkueen mahdollisuutta. Mietin, että pitäisi rakentaa Keskisen kaupan yhteyteen halli, jossa pelaisi "Pohjanmaan Hurjat", Tammivaara muistelee omia ajatuksiaan.

Vieläkö Tammivaara nähdään joskus valmentajana? Mies ei sano ei koskaan, mutta ovi on kiinni siihen suuntaan – ehkä ei lukossa kuitenkaan.

– Tietyllä tavalla tein päätöstä jättäytyä valmennuksesta jo pääsihteerin hommassa. Alkoi tuntua, ettei minulla ole enää pakottavaa tarvetta valmentaa. Saan paljon tyydytystä tällaisista projekteista. Olen oppinut tunnistamaan omat vahvuuteni ja tietynlaiset puutteeni.

Kuka?

Ari Tammivaara

Syntynyt 20.8.1966.

Liikuntatieteiden maisteri, ammattivalmentaja.

Koripalloliiton toimitusjohtaja 2.5.2018 alkaen.

Työskennellyt EM-kisaorganisaation pääsihteerinä, olympiakomitean joukkuepelien vastuuvalmentajana, Koripalloliiton valmennuksen johtajana, päävalmentajana miesten ja nuorten maajoukkueissa ja seuravalmentajana. Namika Lahden päävalmentaja 1994–1998, valittiin SM-sarjan vuoden valmentajaksi 1995–1996.

Harrastukset: Lukeminen, historia, kalastus ja monipuolinen liikunta.

Esa Rauhanlaakso
esa.rauhanlaakso@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi