Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Jalkapallo

Tyttöjen jalkapalloilu on kehittynyt, ja kehittyy yhä kovemmalla vauhdilla – "Monia pitää hillitä, etteivät treenaa liikaa"

Lahden Masto cupissa tarkkaillaan jo tulevia kykyjä tyttöjen maajoukkuetta varten. Kesällä pelatut MM-kisat puhuttavat edelleen.

Masto cupin isäntäjoukkueen FC Kuusysin tytöt nostattivat henkeä otteluun valmistautuessaan. Kuva: Ronja Koskinen

Kynä sauhuaa, ja pienen paperilehtiön sivut kääntyvät, osaksi lukuisten muistiinpanojen vuoksi ja osaksi kovan tuulen takia. Ilma on elokuun aluksi todella raaka.

Meillä oli kisojen aikana telkkari koko ajan päällä. Jalkapallojuniori Mona Halmetniemi

Se ei kuitenkaan estä Suomen 17-vuotiaiden tyttöjen maajoukkueen päävalmentajaa Marko Salorantaa tekemästä työtään. Lahdessa asuva Saloranta katsoo silmä tarkkana Masto cupin yhteydessä pelattavaa 15-vuotiaiden tyttöjen SPL:n (Suomen Palloliiton) kakkostason lopputurnausta.

Kyseisestä ikäluokasta nousee kahden vuoden päästä useita tyttöjä Salorannan vetämään maajoukkueeseen. Pelaajatarkkailu on yksi, mutta sitäkin tärkeämpi osa valmennustyötä. Naisjalkapalloilu on saanut tänä kesänä poikkeuksellisen laajaa näkyvyyttä, kun Ranskassa pelattiin MM-kisat.

Yleisradio maalasi kisat niin sanotusti isolla pensselillä. Otteluita spekuloitiin ennakkoon, ja matsien jälkeen jälkipyykkiä käytiin rauhassa läpi. Lehdet kirjoittivat kisoista sivutolkulla – oli sitten kyseessä kotimainen tai ulkomaalainen aviisi.

Myös Saloranta seurasi MM-kisoja tiiviisti.

– Todella tarkkaan katsoin ja yritin oppia. Olemme aikaisemmin olleet maajoukkueen ydinryhmän kanssa MM- ja EM-kisoissa paikan päällä seuraamassa, mihin suuntaan kansainvälinen naisjalkapallo on menossa. Sen voin sanoa, että meno maailmalla on hurjaa. Resurssit ovat huippuluokkaa ja kehitys on sitten ollut sen mukaista. Naisjalkapalloon satsataan ihan vimmatusti, Saloranta sanoo.

Lahdessa asuva Marko Saloranta valmentaa Suomen 17-vuotiaiden tyttöjen maajoukkuetta. Kuva: Ronja Koskinen

ManU:lta lohkesi heti miljoonia

Niin, ne resurssit. Kun puhutaan tyttö- ja naisjalkapallosta, raha nousee aina puheisiin. Saloranta antaa yhden esimerkin siitä, missä maailmalla mennään.

– Kun Manchester United laittoi hetki sitten naisten jalkapallotoiminnan pystyyn, seura antoi 5,8 miljoonaa heti kättelyssä, jotta homma lähtisi hyvin käyntiin. Sillä rahalla pyörittäisi naisten kotimaista liigaa jotakuinkin 15 vuotta.

Lue myös: FC Kuusysi täytti 85 vuotta - katso tästä kuvia värikkään historian varrelta
 

Siihen nähden, miten pieni jalkapallomaa Suomi on, se on pärjännyt hyvin. Etenkin juniorimaajoukkueet ovat raivanneet tiensä usein lopputurnauksiin. Naisten A-maajoukkue ei ole toviin päässyt lopputurnaukseen, mutta senkin aika vielä varmasti taas koittaa.

– Jos meinaamme pärjätä yhä kiihtyvässä kilpailussa, meidän täytyy nostaa valmennuksen tasoa. Sekä seurat että liitto kaipaavat lisää resursseja. Mutta tiedän myös sen, että ensin on laitettava oma pesä kuntoon. On turha huutaa resurssien perään, jos ei ole valmis tekemään omaa työtään hyvin. Myös arkitekemisessä rimaa pitää nostaa korkeammalle.

Yksilötaito korostuu

Maailmalla naisten futis kehittyy huimasti, mutta miten asiat ovat kotimaassa? Seuraavatko suomalaiset tyttöpelaajat kansainvälisiä otteluita? Kiinnostaako naisten huippujalkapallo?

– Kyllä mä pari peliä katsoin kokonaan. Muuten se oli enemmän tulosten seuraamista. Ei ollut sellaista fanitusmeininkiä. Tykästyin MM-kisojen aikana Ranskaan ja Brasiliaan, FC Kuusysin 2004-syntyneiden joukkueessa pelaava Velma Linko, 15, sanoo.

Samassa joukkueessa maalivahtina pelaava Mona Halmetniemi kuuluu kovaan jalkapalloperheeseen. Monan isä on Mika Halmetniemi, FC Kuusysin tyttöjen valmennuspäällikkö.

Kaverukset Velma Linko ja Mona Halmetniemi pelaavat Kuusysin 2004-syntyneiden joukkueessa. Kuva: Ronja Koskinen

– Meillä oli kisojen aikana telkkari koko ajan päällä. Aina joku perheestä tapitti käynnissä olevaa peliä.

Neljä vuotta jalkapalloa harrastaneet kaverukset myöntävät, että naisten pelaaminen on kehittynyt huimasti viimeisten vuosien aikana.

– Joukkueet yrittävät selviä kuvioita, joita on käyty treenikentällä läpi. Kun tempo on hitaampi kuin miesten peleissä, silloin yksilötaito korostuu, Linko ja Halmetniemi sanovat.

"Parhaat tytöt todella intohimoisia"

Marko Salorannan mukaan tyttöjen suhtautuminen jalkapalloon ja urheiluun ylipäätään on muuttunut. Saloranta on ollut U16- ja U17-maajoukkueiden palveluksessa vuodesta 2011 lähtien.

– Parhaat tytöt ovat todella intohimoisia. He tuntevat kaikki huippupelaajat – niin miehet kuin naisetkin. Monia pelaajia pitää jopa hieman hillitä, etteivät he treenaa liikaa. Myös vanhempien rooli on muuttunut. Nyt monet tukevat jälkikasvuaan enemmän.

Tänä päivänä tyttöjunnun on ihan normaalia haaveilla ammattilaisuudesta. Futikseen voi panostaa tosissaan, koska siitä voi saada ammatin. Pelaajat uskaltavat tavoitella unelmiaan, Saloranta korostaa.

Eerikki Lyytikäinen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi