Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Jalkapallo

Vaikeasta kaudesta huolimatta FC Lahden puheenjohtaja on toiveikas: "En tekisi tätä, jos en uskoisi mahdollisuuteen kehittyä"

Seuran johto on tehnyt analyysinsä miksi edellissyksyn hurmos vaihtui lopulta apatiaan. Ensi kauden ryhmän kasaaminen on vasta puolivälissä. "Huhtikuun alussa, kun liiga alkaa, joukkue on eri näköinen." Kaudella 2019 pelipaikkana on Hiihtostadion.

Tässä vaiheessa kautta näytti vielä hyvältä. Maalivahti Aleksandr Vasjutin esitti akrobaattisuuttaan HJK:n hyökätessä, kun lahtelaiset kaatoivat Klubin Kisapuistossa. Kuva: Aku Isotalo

Jalkapallokausi 2017 päättyi Lahdessa hurmokseen. Viimeisen ottelun lisäajalla varmistunut paikka eurokentille nosti tunnelmat Lahdessa kattoon. Vuotta myöhemmin huuma oli haihtunut. Kausi 2018 päättyi ankeissa tunnelmissa. FC Lahden hallituksen puheenjohtaja Mika Halttunen sanoo, että seuran johdossa on pilkottu kausi 2018 palasiksi kriittisesti ja analysoitu mitä tapahtui.

– Uskomme tietävämme, mikä meni pieleen kokonaisuudessa, ja niitä asioita on yritetty ottaa huomioon uuteen valmistauduttaessa.

Halttunen muistuttaa, että edellisen kauden päätöksen noste jatkui keväällä ja alkukesästä aina juhannuksen jälkeiselle viikolle asti. Sitten juna kääntyi väärälle raiteelle. Puolustuksesta tippui kaksi avainpelaaja (Igor Jovanovic ja Kalle Taimi), maalilta lähti yllätyksenä mukaan saatu Aleksandr Vasjutin.

– Syntyi epävarmuus, joka Islanti-kotiottelussa kulminoitui yhteen peliin. Siitä lähti negatiivinen kierre, mitä ei saatu katkaistua, vaikka yritettiin. Paljon on identifioitu asioita joukkueen ja organisaation toimintaan liittyen, ja niitä muutetaan. Niissä en kuitenkaan mene yksityiskohtiin, sillä ne ovat meidän sisäisiä asioita.

Pelaajabudjetti voi nousta

Avainpelaajien menetykset olivat sellainen asia, joka pistää puheenjohtajan miettimään. Voiko niihin varautua?

– Pyrimme rakentamaan joukkuetta ja löytämään pelaajia, jotka ovat monipuolisia ja pystyvät pelaamaan monilla paikoilla. Tätä tämä on. Ei meillä ole taikasauvaa, jos ei ole mahdollista ottaa kolmenkymmenen pelaajan rinkiä, niin kuin jollain meidän kilpailijoilla on. Sieltä niitä pelaajia tulee, jos on millä mällätä, mutta me emme ole sellaisessa tilanteessa. Me menemme niillä pelimerkeillä, jotka meillä on.

FC Lahden puheenjohtaja Mika Halttunen sanoo, että viime kauden ongelmat on analysoitu. Taikasauvaa ei kuitenkaan ole käytettävissä tulevaisuudessakaan. Kuva: Mirja Hussain

Viimeinen toteamus ei tarkentavan kysymyksen jälkeen merkitse sitä, että FC Lahdessa tyydyttäisiin siihen tilanteeseen, että seura on jatkuvasti Veikkausliigan pelaajabudjettien alimmassa kastissa. Halttunen vakuuttaa, että se ei ole seuran tavoite. Pelaajabudjetti voi vielä tulevaisuudessa nousta liigan pienimmistä yläkastiin.

– Totta kai se on mahdollista. En tekisi tätä, jos en uskoisi mahdollisuuteen kehittyä.

Lahtelaisuudelle kyllä, paikka ansaittava

Pelimerkkeihin liittyvät yhteistyökuviot. Lahtelaisessa jalkapalloilussa FC Lahden, Reippaan ja Kuusysin kolmikanta hajosi, kun Kuusysi päätti irtautua siitä.

– Kyykkä teki omat päätöksensä, vaikka pitkään minäkin vetosin, että älkää lähtekö. Näillä mennään. Reippaan kanssa on hieno tehdä hommia. Meidän tavoite on tiivistää valmennuksellista yhteistyötä, että pelaajapolku saadaan entistä paremmaksi, lahtelaiset juniorit ja heidän kehikyksensä keskiössä, Halttunen sanoo.

Toni Korkeakunnaksen viiden vuoden päävalmentajapestin aikana FC Lahti rakensi myös kattavan verkoston eteläsuomalaisiin jalkapalloseuroihin.

– United-toiminta jatkuu, Halttunen sanoo.

Puheenjohtaja haluaa myös vastata niille, jotka ovat kritisoineet FC Lahtea lahtelaisten junioreiden sivuuttamisesta. Halttunen sanoo, että totta kai seura haluaa mahdollisimman lahtelaisen joukkueen, mutta:

– Onhan se ollut merkki lahtelaisen junioripolun kilpailukyvyttömyydestä. Emme ole saaneet liigatason pelaajia, kun niitä ei ole ollut. Lahtelaiset juniorijoukkueet ovat viime vuosien aikana kehittäneet toimintaansa, ja nyt se näkyy. Viime vuonna nuoria nousi jo joukkueeseen, eivät välttämättä joka kerta avaukseen, kuten kansa olisi halunnut nähdä, mutta heitä on toivon mukaan ensi kaudella ratkaisevissa paikoissa.

Omien junioreiden nostaminen liigaryhmään ei kuitenkaan pudota Pietarin Zenitin kanssa tehtyä yhteistyötä romukoppaan. Junioriyhteistyö pietarilaisten kanssa jatkuu, ja sitä on tarkoitus tiivistää.

– Pelaajaliikennettä on toivon mukaan molempiin suuntiin. Zenit on yksi nappula tässä pelissä, ja toivon mukaan sieltä löytyy hyviä täydennyksiä. Ei Zenit-yhteistyö ratkaiseva ole, mutta on se ylimääräinen kortti meidän pakassa.

Sen sijaan brasilialaisen Fluminensen kanssa vuonna 2015 aloitettu vaihto on kuihtunut pois. Brasilialaisseura perusti oman joukkueen Eurooppaan, joka vei yhteistyötoiminnalta pohjan pois.

Puolessa välissä

FC Lahdella on nyt toistakymmentä pelaajasopimusta, joista suurin osa on nuoria. Halttunen muistuttaa, että joukkue on vasta puoliksi kasattu. Viime kauden vastuupelaajista erittäin suuri osa on poistunut muualle.

– Kun viisi vuotta palvellut valmentaja vaihtuu, siitä lähtee väistämättä vaihtuuvuus liikkeelle.

Halttunen myöntää, että Korkeakunnaksen viimeinen kausi tuotti pahan pettymyksen, mutta puheenjohtaja haluaa muistuttaa kokonaisuudesta.

– Katsotaan viittä kulunutta vuotta, niin edelleen FC Lahden historiassa hän on meidän menestyksekkäin valmentaja. Toke pystyi rakentamaan kilpailukykyisen joukkueen vuosi toisen jälkeen. Minun silmissäni viime kauden pettymys ei poista sitä, että olen tyytyväinen Korkeakunnaksen aikakauteen, ja mitä on tehty ja saavutettu.

Irfan Sadik kuuluu niihin nuoriin, joihin Mika Halttunenkin luottaa. Kuva: Sami Kuusivirta

Nyt FC Lahden sopimuspelaajissa on paljon omia nuoria, jotka eivät vielä ole liigaläpimurtoaan tehneet. Halttusella ja seuralla on vahva usko, että moni heistä lyö itsensä läpi seuraavalla kaudella, mutta puheenjohtaja haluaa rauhoitella kannattajia.

– Joukkueen rakentamisessa me olemme puolessa välissä. Meillä on neuvotteluja käynnissä useita, joitain sopimuksia on jo tehtykin, niitä ei ole vain vielä haluttu julkistaa.

Hyökkäyksessä FC Lahdella on neljä nimeä, joista kukaan ei ole tehnyt vielä liigamaalia FC Lahdessa ja vain yksi, Ville Salmikivi, on ylipäätään onnistunut Veikkausliigassa maalinteossa.

– Mielenkiintoinen havainto. Korostan, että me olemme vasta marraskuussa (toim. huom. haastattelu tehty 28.11.). Huhtikuun alussa, kun liiga alkaa, joukkue on eri näköinen, Halttunen sanoo.

Joukkueen kasaamisen lisäksi seurassa haetaan myös toimitusjohtajaa, kun Tomi Honkanen siirtyy tammikuussa uusiin tehtäviin. Halukkaita ilmoittautui lahtelaiseuralle heti. Julkisen haun FC Lahti pistää ulos ensi viikolla.

Siihen asti kun uusi toimitusjohtaja on valittu ja aloittaa, ottaa Jussi Lumio tehtävän tammikuussa hoitaakseen – jo yhdeksännen kerran.

Kisapuistolla vain ilman?

FC Lahti on lähtenyt hakemaan uutta nostetta ja intoa lahtelaisen jalkapalloilun ympärille myös kausikorttikampanjalla, jonka sisälle seura on kehittänyt vielä erillisiä porkkanoita. FC Lahden tavoite on myydä 3 000 kausikorttia.

– Onnistuessaan se antaa meille taloudellisesti vahvan pohjan liigakauteen. Kaikilla liigajoukkueilla lipputulot on tärkeitä. Jos ei ole kannattajia, mitä järkeä tätä on pyörittää? Mutta meillä, kuten monilla muillakin seuroilla, yhteistyösopimukset ovat silti merkittävin tulonlähde.

Halttunen sanoo, että FC Lahden yhteistyökumppanitilanne on vakaa, vaikka hän muistuttaa, että urheilun sponsorointi on muuttuneen viimeisen 10–15 vuoden aikana.

– Tiedän sen hyvin kahdella pallilla istuessa, viittaa Halttunen Haltonin ja FC Lahden hallituksen puheenjohtajuuksiinsa.

Yritykset kaipaavat sponsorointinsa vastineeksi entistä enemmän lisäarvoa. Tässä vaiheessa Lahdessa nousee esiin Kisapuisto. Halttunen myöntää, että FC Lahdessa lasketaan paljon sen varaan, että stadion rakennetaan. Jos ei rakenneta, alkaa Lahti olla Veikkausliigassa yksinäinen susi olosuhteiden armoilla.

Halttunen ei silti halua mennä stadionasian taakse kaikessa. Toimintaa voi kehittää edelleen ilman uudistettua stadioniakin. Jopa budjettia voi kasvattaa pienin askelin.

– En halua sanoa, että se [Kisapuiston stadionin rakentamisen lykkääntyminen] estäisi meidän kehittymisen. Me uskomme, että voimme viedä asioita eteenpäin koko ajan. Ehkä se on pienempien askeleiden politiikkaa, mitä se olisi tässä uudessa kokonaisuudessa, jos Kisapuisto toteutuu tässä muodossa kuin on suunniteltu.

Halttunen kuitenkin uskoo, että stadionhanke toteutuu vihdoin. Mies huomauttaa, että Kuopiossakin stadionhanke on nytkähtämässä liikkeelle.

– Erityisesti kaupunginjohtaja Pekka Timonen on uutena tekijänä ottanut proaktiivisen roolin asiassa, mistä hänelle kiitos. Toivon mukaan asia menee lähiviikkojen aikana maaliin, Halttunen sanoo.

Tavoite olla paras seurayhteisö

Jalkapallokaudella 2019 FC Lahti palaa taas Hiihtostadionille. Päätös on seurassa jo tehty. Onko se viimeinen kausi Hiihtostadionilla? Halttunen asettelee sanojaan varovaisesti,

– On toiveissa, että olisi viimeinen, mutta onko se realistista, saa nähdä. Jos meiltä virallisesti kysytään, toivomme että Kisapuisto olisi valmis mahdollisimman pian.

Kisapuiston valmistumisella on Halttusen sanoin merkittävä asema FC Lahden strategiassa, jonka mukaan FC Lahti on Suomen paras seurayhteisö.

– Me haluamme olla kehittyvä, menestyvä, energinen, nuorekas jalkapalloyhteisö. Me olemme mukana kilpaurheilussa, joten me haluamme olla mahdollisimman hyviä, voittaa jokaisen ottelun, voittaa mestaruuden. Eihän kilpaurheiluun kannata muulla asenteella lähteä kuin olla paras, Halttunen sanoo.

"Edellinen järjestelmä ei ollut hyvä"

Uusi kausi tuo myös Veikkausliigaan sarjauudistuksen, joka on Halttusen mieleen. Kaksinkertainen sarja ja sen jälkeen jako ylempään ja alempaan loppusarjaan vähentää ottelumäärää ja poistaa vanhan koti- ja vierasotteluiden epäsuhdan.

– Edellinen järjestelmä ei ollut hyvä ja reilu. Aika aikaansa kutakin. Mekin FC Lahdessa näimme, että pelien frekvenssi oli ajoittain sietämättömän suuri, joka oli pelaajille huono ja yleisölle huono.

Edes kotiotteluiden ja mahdollisesti lipputulojen väheneminen ei saa Halttusta tuomitsemaan uudistusta.

– Ei me voida pelkästään sitä ajatella, vaan katsoa kokonaisuutta. Odotan innolla uudistusta, minusta se on hyvä.

Jako ylempään ja alempaan loppusarjaan voi olla karu leikkuri keskellä kautta. Toisella puolella ovat parrasvalot ja toisella pimeys.

– Onhan siellä alemmassa sarjassa porkkanana pääsy pelaamaan europaikasta.

Sijoille 3–7/8 päätyneet pelaavat yhdestä Euroopan liigan paikasta.

Mitä kristallipallo näyttää Mika Halttuselle? Millaisissa tunnelmissa jalkapallokausi 2019 päättyy Lahdessa?

– Ollaan tyytyväisiä joukkueen ilmeeseen ja lopulliseen sijoitukseen sarjassa. Yllätetään monet epäilevät tuomaat ensi kesän aikana, Halttunen sanoo vankalla äänellä.

Esa Rauhanlaakso
esa.rauhanlaakso@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi