Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
It's Hockey Time
Mikael
Hoikkala
mikael.hoikkala@ess.fi

Näkökulma: Ville Nieminen joutui valmentamaan myrkyttyneessä ilmapiirissä, johon hän oli itsekin osasyyllinen

Päävalmentajan erottaminen oli Pelicansilta odotettu ratkaisu, sillä syksy on mennyt penkin alle. Vaikka urheilutoimenjohto epäonnistui joukkueen kasaamisessa, joukkue ei ole niin huono kuin sarjataulukko näyttää.

Ville Niemisen (kesk.) työ Pelicansissa päättyi potkuihin. Kuvassa Pelicans-pelaajista kapteeni Hannes Björninen, joka on kuulunut syyskauden harvoihin onnistujiin joukkueessa. Kuva: Sami Lettojärvi

Pelicansin päätös antaa potkut Ville Niemiselle oli täysin odotettu. Yllättävää ei ollut sekään, että ratkaisu julkistettiin pelipäivänä vain joitakin tunteja ennen HPK-vierasottelua. Niin Nieminen kuin pelaajat tiesivät lähdön olevan käsillä, joten roikottaminen löysässä hirressä vielä yhden ottelun ajan olisi ollut karhunpalvelus kaikille.

Nieminen, 42, sai viime kaudella lentävän lähdön pääsarjatason päävalmentajauralleen, kun hän luotsasi Pelicansin Liigan runkosarjassa kolmanneksi. Kuluva kausi sen sijaan on lupaavien ensiaskelten jälkeen mennyt täysin penkin alle.

Päivänselvää on, että Pelicansin urheilutoimenjohto on tänä vuonna epäonnistunut tehtävässään. Uutena hankituista kenttäpelaajista jokaikinen on pelannut alle odotusten, moni vieläpä rajusti.

Yhtä selvää on, että myös Nieminen epäonnistui. Valuvioista huolimatta Pelicansin joukkue ei ole niin huono kuin sarjataulukko näyttää.

Kireä suhde urheilutoimenjohtoon

Peliesitykset eivät olleet ainoa tekijä potkujen taustalla. Nieminen oli jäänyt Pelicansin organisaatiossa yksinäiseksi sudeksi, joka ei juurikaan enää luottanut ihmisiin ympärillään.

Niemisen mutkikkaat välit Pelicansin urheilutoimenjohtajaan Janne Laukkaseen on vaivoin peitelty salaisuus. Jännitteet ponnahtivat julkisuuteen keväällä, kun selvisi, ettei Pelicans ollut käyttänyt Niemisen sopimuksessa ollutta jatko-optiota. Sopimussotku varjosi Pelicansin pudotuspelejä, ja sopu yksivuotisesta jatkosta syntyi vasta huhtikuussa.

Ratkaisevampi käänne on tapahtunut siinä vaiheessa, kun välit seuran pääomistajaan, Niemisen valmennusparina toimineeseen Pelicansin pääomistajaan Pasi Nurmiseen viilenivät.

Alkusyksystä Etelä-Suomen Sanomien kausilehden haastattelussa Nieminen puhui potkuteemasta yllättävän avoimesti ja runsassanaisesti ennen kuin yhtäkään Liiga-kauden peliä oli pelattu. Filosofisissa pohdinnoissa oli tumma sävy, joka ennakoi vaikeaa lähitulevaisuutta. Se oli osuvasti ennakoitu: Nurminen jätti tehtävänsä oma-aloitteisesti lokakuussa, ja runsas kuukausi myöhemmin Nieminen sai kenkää.

Vielä alkuvuodesta Nieminen oli ylistänyt työparinsa lojaalisuutta.

Vaikuttaa siltä, että Nieminen oli pitkään luullut Nurmisen toimivan puskurina valmennus- ja seurajohdon välissä, mutta jossain vaiheessa hänelle on avautunut, ettei Laukkanen ollutkaan ainoa, joka epäili hänen valmennusosaamistaan.

Pelicansin hallituksen puheenjohtaja Pentti Matikainen (vas.) ja urheilutoimenjohtaja Janne Laukkanen olivat Niemisen rinnalla pöydän takana, kun päävalmentajapesti julkistettiin keväällä 2018. Kuva: Sami Kuusivirta

Lähtö ei ollut tyylikäs

Luottamuksen puute myrkytti ilmapiirin. Jälkikäteen katsottuna seurajohto munasi antaessaan Niemiselle jatkosopimuksen, vaikkei luottanut häneen kunnolla. Luottamuksen puute oli paljastunut niin Niemiselle itselleen kuin yleisöllekin jo siinä vaiheessa, kun jatko-optio oli jäänyt lunastamatta hyvistä pelillisistä tuloksista huolimatta.

Peiliin katsomisen paikka on kuitenkin myös Niemisellä.

Mitä pidemmälle syksy eteni, sitä enemmän Pelicansia seuratessa alkoi tuntua siltä, että Niemisen luotto pelaajiinkiin oli vähäistä. Julkisissakin lausunnoissa toistui yllättävän vähättelevä sävy – ikään kuin hän olisi halunnut alleviivata, että Laukkanen esikuntineen on kasannut hänelle vääränlaisen joukkueen eikä tällä mopolla nyt pääse kovempaa.

Viimeisenä tekonaan Pelicansin päävalmentajana Nieminen käytännössä heitti pelaajat bussin alle, kun hän perjantain ruman HPK-kotitappion jälkeen peräänkuulutti heidän vastuutaan ja kyseenalaisti heidän ammattiylpeytensä.

Lausuntoa voi tulkita niin, että Nieminen koki pelaajien niin sanotusti pelanneen hänet ulos.

Näin on käynyt ammattilaispalloilun historiassa monesti ennenkin. On ihan aiheellista kysyä, millaista ammattiylpeyttä sellainen toiminta pelaajilta edustaa.

Yhtä aiheellista on kysyä, kuinka tyylikästä on päättää valmennuspesti turhautuneeseen ja syyttelevään purkaukseen. Sellaisen muistijäljen Nieminen nyt jätti itsestään.

Mikael Hoikkala
mikael.hoikkala@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi