Pikkupoikana Santtu Kinnusen, 19, unelmana oli päästä pelaamaan jääkiekkoa ammatikseen, mutta maaginen kolmen kirjaimen yhdistelmä (NHL) ei ollut lahtelaisen omien sanojen mukaan suurin kirjaimin asetettu tavoite.
– En tykkää unelmoida taivasta hipoen, toteaa fysiikkaharjoitustaan Isku Areenan jumppatilassa viimeistelevä Kinnunen.
Unelma tai ei, juhannukselta lahtelaispuolustajan papereissa komeilee Florida Panthersin 7. kierroksen NHL-varaus. Pelkkä varaus ei takaa vielä mitään, mutta luo uskoa ja uskallusta asettaa tulevaisuuden tavoitteet entistä korkeammalle, tässä tapauksessa Pohjois-Amerikkaan asti.
Kiekollisen ja persoonaltaan positiivisen puolustajan päättynyt kausi sujui nappiin. Onnistumisten kierre nytkähti liikkeelle heti alkukaudesta Pelicansin A-nuorten takalinjoilla.
– Viime kausi oli tuloksellisesti ja pelillisesti paljon odotuksiani parempi. Alkukaudesta en olisi todellakaan odottanut A-junnuista sitä roolia, minkä lopulta sain. Enkä myöskään sitä, että pääsisin pelaamaan Mestistä. Onnistumisten kautta itseluottamusta tuli koko ajan lisää.
Pelirohkea kiekollinen puolustaja
Viimeistään alle 20-vuotiaiden maajoukkueturnausesiintyminen keväällä Tshekissä herätti myös kolmen NHL-seuran kiinnostuksen oikealta laukovaa lahtelaispuolustajaa kohtaan.
– Floridan päästä minulle sanottiin, että maaottelut olivat ratkaiseva tekijä varauksen taustalla. Pelit sujuivat hyvin ja sain paljon vastuuta niin ali- kuin ylivoimalla. Osoitin, etten ole pelkästään hyökkäävä pelaaja vaan pystyn myös puolustamaan, sanoo Kinnunen.
Pelicansin A-nuorten päävalmentaja Vesa Petäjä kuvailee valmennettavaansa ennakkoluulottomaksi ja tervepäiseksi nuoreksi mieheksi, jonka edelleen jatkuvalle kehitykselle ei ole mitään esteitä. Pelirohkeus on Petäjän mielestä isoin erottava tekijä Kinnusen ja muiden saman ikäluokan pelaajien välillä.
– Fiksu kaveri ja helppo valmennettava, joka on aidosti mukana arjessa. Kiekollinen taito ja pelikäsitys ovat ehdottomasti suurimpia pelillisiä vahvuuksia. Itseluottamus kiekon kanssa tulee esiin erityisesti hyökkäyspäässä.
Finnish Jr Hockeyn Twitter-tililtä löytyvä video antaa osviittaa Kinnusen kiekollisesta rohkeudesta: peliväline jalkojen välistä oman puolustussiniviivan päällä ja vastustajan kärkikarvaaja kebab-kioskille.
Omalla tyylillä kohti tavoitetta
Pelicansin Liiga-miehistöstä pelipaikkaa kärkkyvä Kinnunen aikoo antaa Ville Niemisen johtamalle valmennustiimille näyttöjä omilla pelillisillä vahvuuksillaan.
– Olen hyökkäävä puolustaja enkä lähde muuttamaan pelitapojani vain sen vuoksi, että pääsisin pelaamaan. Sen verran osaan kuitenkin puolustaa, että minut voi pakiksi laittaa, Kinnunen naurahtaa.
– Kilpailutilanne on kova ja meistä nuoremmista pakeista todennäköisesti vain yksi mahtuu pelaavaan kokoonpanoon. Emme ole vielä Niemisen kanssa jutelleet siitä, millaisia suunnitelmia hänellä on minun varalleni. Selkeä henkilökohtainen tavoitteeni on tehdä Liiga-debyytti alkavalla kaudella.
Petäjä uskoo suojattinsa tavoitteen toteutumiseen. Isoimmat kehityskohteet miesten peleissä pärjäämiseen löytyvät fysiikkapuolelta.
– Voimaa ja yleisesti kaikkia fyysisiä ominaisuuksia pitää kehittää. Sitä kautta hän varmasti pystyisi pelaamaan omilla vahvuuksillaan Liigaa jo ensi kaudella. Pelicans-pakistossa olisi nuorille pelaajille ruutua tarjolla, koska ryhmään ei ole ladattu toistakymmentä konkaria eteen.
Pelicansin puolustajat 2018–19
Mikko Kousa, 11.5.1988, R, 2019
Nico Manelius, 12.3.1991, L, 2019
Henrik Nilsson, 5.5.1991, R, 2019
Keni Karalahti, 24.4.1992, R, 2019
Miihkali Teppo, 28.12.1992, L, 2019
Casimir Jürgens, 26.12.1994, L, 2021
Oliwer Kaski, 4.9.1995, R, 2020
Toni Hannukkala, 26.1.1997, L, 2019
Aleksi Ek, 21.10.1998, L, 2019
Santtu Kinnunen, 25.3.1999, R, Try-out