Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
It's Hockey Time
Mikael
Hoikkala
mikael.hoikkala@ess.fi

Kolumni: Ruotsi on kadehdittavan vahva jääkiekon suurvalta, josta Suomi on vielä kaukana

MM-menestys villitsi myös Ruotsin fanit, joita oli saapunut Kööpenhaminaan tuhansittain. Kuva: Liselotte Sabroe

Ruotsi on jääkiekon suurvalta, ja ainoa sellainen Kanadan ja Venäjän ohella. Tshekki ei ole enää, eivätkä Suomi ja USA eivät ole koskaan olleetkaan, vaikka ehkä haluavatkin niin kuvitella.

Kaivannette perusteluja. Ne löytyvät katsomalla arvokisojen mitalitaulukkoon. Vuodesta 2006 alkaen mainittu suurvaltakolmikko on voittanut jaossa olleista 13:sta miesten maailmanmestaruudesta 11 ja neljästä olympiaturnauksesta kaikki neljä.

Ruotsi, Venäjä ja Kanada ovat ne maat, jotka parhaista parhaimpien turnauksissa ovat – aina floppaavan USA:n ohella – mestarisuosikit muiden ollessa haastajia. Tarkoitan olympialaisia tai World Cupia, jossa ovat NHL-pelaajat mukana.

Myös MM-kisoissa Ruotsi, Venäjä ja Kanada ovat aina mestarisuosikkeja. Kuinka suuria, se riippuu kunakin keväänä saatavilla olleista NHL-pelaajista.

Tänä keväänä Tanskassa Ruotsilla oli paperilla – siis vaikkapa pelaajien NHL-pistemäärillä mitaten – vain hiukan Kanadaa heikompi ryhmä. Lisätään tähän sellaiset seikat kuin eurokaukaloiden tuntemus, MM-turnauksen merkitys kotimaan jääkiekkoväelle (vertaa Pohjois-Amerikkaan) ja muut motivaatiotekijät, niin ei ollut yllätys, että Ruotsi osoittautui Kanadaa ja kaikkia muitakin paremmaksi. Turnauksen parhaaksi. Tre Kronor pääsi nostelemaan mestaruuspokaalia toisena vuotena peräkkäin.

Tripla haussa

Ruotsilla on lähes sata NHL-pelaajaa, joten sillä on mistä valita. Suomella ei ole. Tre Kronorin tämän vuoden kultaryhmän kenttäpelaajista vain kolme ei ollut NHL-pelaajia. Heistäkin kaksi oli alle parikymppisiä huippulupauksia, joilla on kirkas tulevaisuus NHL:ssä.

Ruotsin voi jo tässä vaiheessa julistaa yhdeksi kultasuosikeista ensi kevään turnaukseenkin. Huippupelaajien massa on niin iso. Osa niistä, jotka eivät tällä kertaa päässeet, haluavat näyttää ensi vuonna.

Jos Tre Kronor voittaisi kolmannen MM-kullan putkeen, se olisi ensimmäinen tripla sitten Tshekin kultasuoran 1999–2001. Voi olla, että niin tapahtuu. Tai sitten ei tapahdu.

Kanadallehan kävi niin, että se jäi vuosina 2010–14 viitenä keväänä putkeen kokonaan mitalipelien ulkopuolelle. Sellainen synnyttää laineita jopa Kanadassa, vaikka MM-turnausta pidetäänkin siellä kakkosluokan karkeloina.

2,35 miljoonaa ruotsalaista katsoi MM-finaalia televisiosta.

Keväällä 2015 Kanada pani suuntaukselle stopin. Sidney Crosby tähditti ja kipparoi joukkuetta, joka on heittämällä paras, mitä MM-jäillä on tällä vuosikymmenellä nähty. Sen mukaista oli jälkikin. Vaahteralehtipaidat hallitsivat turnausta alusta loppuun. Venäjä tuli nolatuksi finaalin 6–1-tyrmäysvoitossa, eikä se ollut Venäjän huonoutta niinkään kuin Kanadan hyvyyttä.

Parin kullan jälkeen Kanada on ollut taas MM-kisoissa vähän väsyneempi. Sidneycrosbyt eivät ole joka kevät saatavilla, eivätkä he aina tule, vaikka olisivatkin.

Ruotsillekin mestaruusputki voi aiheuttaa pientä kylläisyyden tunnetta, mutta ei samalla tavalla. Kymmenmiljoonaisesta kansasta 2,35 miljoonaa ihmistä katsoi sunnuntain MM-finaalia televisiosta. Se tarjoaa aika hyvän motivaation pelata täysin palkein kullasta ensi vuonnakin.

Tre Kronor oli omaa luokkaansa ja kultamitalien arvoinen MM-jääkiekkokisoissa Tanskassa. Kuva: Joe Klamar

Meidän Kevät 2019?

Tanskassa MM-finaalin hävinneellä Sveitsillä oli näissä kisoissa yksi maan historian parhaista joukkueista. Sen porukan nälkä ei taatusti tyydyttynyt, vaan ensi keväänä on uusi sauma, tai viimeistään kotikisoissa kahden vuoden päästä.

Sama koskee Suomea. Kahden mitalittoman ja seitsemän kullattoman vuoden jakso antaa Leijonien nousevalle tähtikaartille motivaation ja halun hakea jalometallia MM-jäiltä. Se antaa heille sen uskon, että kevät 2019 voi olla Meidän Kevät.

Kaiken lisäksi Suomessa kasvaa niin laaja ja laadukas huippupelaajien sukupolvi, että joidenkin vuosien päästä Suomi saattaa olla lähempänä jääkiekon suurvalta-asemaa kuin koskaan.

Mikael Hoikkala
mikael.hoikkala@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X