Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
It's Hockey Time

Avoimen taivaan alta se alkoi – Lahdessa haaveiltiin jopa 10 000 katsojan hallista, mutta sinniteltiin pitkään vanhalla murjulla

Nuorimmilta Pelicans-fanisukupolvilta vaaditaan mielikuvitusta, jotta voi ymmärtää, miten alkeelliset olot pelaajilla ja katsojilla on takavuosikymmeninä ollut.

Isku Areena on tänä päivänä moderni tapahtumakompleksi. Sen päänäyttämölle kelpaavat niin urheilutapahtumat kuin konsertit. Ravintola-aulaan sopivatkin gaalatilaisuudetkin.

Nuorimmat Pelicans-fanit eivät voi muistaa aikaa, jolloin jäähallin kaukalon toista puolta kiersi asfalttinen kulkutie, ja vilkkaat viikarit leikkivät piilosta pääkatsomon rakenteiden alla. Siitä on vain 20 vuotta. Vielä vanhemmat muistavat ajan, jolloin istumapaikkoja ei ollut. Tai sen, kun ei ollut edes kattoa pään päällä.

Areena on kehittynyt yli 50 vuoden aikana pala palalta.

Tekojäärata valmistui vuodenvaihteessa 1964-65 nykyisen jäähallin paikalle - ilman seiniä ja kattoa. Kuva: Liikuntatoimisto

1. Tekojääradan rakentaminen 1964

Suomen ensimmäinen tekojäärata oli valmistunut Tampereelle 1956, ja Lahdessakin virisi laaja innostus jääurheiluun. Jääkiekkoilijat, jääpalloilijat ja taitoluistelijat alkoivat kaivata kunnollisia suorituspaikkoja.

Elokuussa 1964 kaupunki ja urheiluseurat perustivat yhdessä Lahden Tekojääratayhdistys ry:n. Tekojäärataa ryhdyttiin rakentamaan Salpausselkien juurelle Urheilukeskuksen viereen – siis nykyisen jäähallin paikalle. Hanke oli perusteellisesti valmisteltu, ja valmista tuli neljässä kuukaudessa.

Vihkiäisottelussa pelasivat Reipas ja SaPKo 3. tammikuuta 1965. Yleisömääräksi ilmoitettiin 1 360 katsojaa.

Jäähalli Urheilukeskuksen puolelta kuvattuna 1970-luvulla. Erillistä pukusuojarakennustakaan ei vielä ollut. Kuva: Etelä-Suomen Sanomat
1970-luvulla oli jo tulostaulu katossa. Katsomoissa oli vain seisomapaikkoja. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto

2. Tekojäärata katetaan – Lahden jäähalli syntyy 1973

Avoimen taivaan alla urheileminen ei soveltunut pitkäaikaiseksi ratkaisuksi, sillä Lahdessa haaveiltiin jopa talviolympialaisten isännyydestä. Tavoitteeksi asetettiin jäähallin rakentaminen 10 000 katsojalle.

Näin korkeaan katsojakapasiteettiin ei päästy, mutta rakentaminen sujui tälläkin kertaa ripeästi. Rakennustyöt aloitettiin elokuussa 1972, harjannostajaisia vietettiin marraskuun lopulla, ja jääharjoitukset puukaarirakenteisessa Lahden jäähallissa alkoivat tammikuussa 1973. Katsomossa seisomapaikkoja oli 5 200.

Jo ensimmäisenä vuonna hallia hyödynnettiin 2 500 käyttötunnin edestä. Sen sijaan messu- ja muuhun käyttöön jäähallista ei ollut kuten suunnitteluvaiheessa toivottiin. Kaivattu monitoimihalli Lahteen saatiin Suurhallin muodossa vuonna 1980.

Keväällä 1998 hallissa aloitettiin mittava peruskorjaus.

3. Katsomot kaukalon äärelle – peruskorjaus 1998

Lahden jäähallia oli kattamisen jälkeen paranneltu moneen otteeseen. Pukusuojarakennus oli valmistunut vuonna 1977, valaistus oli saatu riittäväksi väritelevisiontia varten 1978, ensimmäinen suuri saneeraus toteutettu 1984 ja parannuksia toteutettu läpi 1990-luvun alun.

Perusteellisesti hallin sisäpuolen ilme muuttui peruskorjauksessa 1998. Hallin äänentoisto ja pelikello uusittiin, ja kaukaloa tuotiin kolme metriä lähemmäksi pääkatsomoa. Istumapaikkojen määrä kasvoi 1 700:aan, kun kokonaiskapasiteetti oli 5 000 katsojaa. Viidestätoista aitiosta tuli Pelicansille merkittävä tulonlähde.

Paikallinen huonekaluvalmistaja Isku lähti hallin nimisponsoriksi vuonna 2005, ja on sitä edelleen.

Päätyseinä oli turkoosi ennen vuoden 2010 laajennusta. Seinän kaatamalla päätyyn saatiin laajempi istumakatsomo ja aitioita. Kuva: Mirja Hussain mhus

4. Laajennusosa valmistuu, hallia modernisoidaan 2010

Mittavimmassa saneerauksessa hallin ulkomuotokin meni uusiksi. Mediakuutio, valaistus ja äänentoisto uusittiin, samoin kaukalon laidat. Pukuhuone- ja muut sosiaalitilat päivitettiin tälle vuosituhannelle.

Hyppyrimäkien puoleisen katsomopäädyn seinä kaadettiin laajennetun istumakatsomon ja uusien aitioiden tieltä. Samaan päätyyn valmistui kolmikerroksinen laajennusosa, jonne myös hallin pääsisäänkäynti siirtyi.

Hallin katsojakapasiteetti kasvoi lähes 5 500:aan.

Samalla vaihtui Pelicansin pelisuunta. Koko hallin senastisen historian Pelicans oli hyökännyt kaksi erää kaupungin puoleiseen päätyyn, nyt vaihdettiin hyppyrimäkien puolelle.

Isku Areena hohti tammikuisena iltana 2018, kun aulaosassa järjestettiin Päijät-Hämeen Urheilugaala. Kuva: Aku Isotalo

5. Uudistuminen on jatkuvaa

Lahden jäähallin kehittäminen ei lopu koskaan. Ensi kaudelle tuoreutuksena tulee nykyisen tulostaulun alle 360 astetta pyörivä lisänäyttö, vastaava kuin esimerkiksi HIFK:n kotihallissa.

Pelicans on myös suunnitellut päätyravintola Lämärin laajentamista lähemmäksi kohti jäätä, mutta päätöksiä asiasta ei vielä ole.

Aivan kuten 1960-luvun alussakin, lahtelainen jääurheiluväki tuskailee jääpulaa. Isku Areena, Launeelle vuonna 2008 valmistunut SOL Areena ja Pajulahti eivät riitä lähimainkaan kattamaan harrastajien tarpeita. Kaupungin jääurheiluseurat ovat luovuttaneet kaupunginvaltuustolle lausuman, jossa ne vetoavat uuden tekojääradan rakentamiseksi. Paikaksi seurat ehdottavat Launetta.

Lähde: Rakenna ja hallitse – Uuden vuosituhannen aika 2005–14. Lahden Urheiluhalliyhdistys ry 50 vuotta (toim. Timo Taulo).

Mikael Hoikkala
mikael.hoikkala@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Paikallismediat

Lue seuraavaksi