Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Hiihtolajit

Tuttu ääni kiikarin takaa rauhoittaa – ampumahiihtäjät kohtaavat penkalla useita häiriötekijöitä

Suomen maajoukkuevalmentaja Juha Papinsaari vakuuttaa, että suomalaiset ovat harjoitelleet riittävän paljon tuulessa ampumista.

Juha Papinsaari vastaa Suomen ampumahiihtomaajoukkueen valmennuksesta yhdessä päävalmentaja Jonne Kähkösen kanssa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Valmentaja Juha Papinsaaren hahmo tuli tutuksi Östersundin ampumapenkalla maaliskuussa MM-kisojen aikana. Maailmancup-kausi on saatu käyntiin Östersundissa, ja Papinsaari on taas tutulla paikallaan kiikarinsa takana.

Valmentajilla on edessään pitkä työrupeama, sillä Papinsaari ja Suomen ampumahiihtomaajoukkueen päävalmentaja Jonne Kähkönen kiertävät kahdestaan kaikki kauden kisat. Kähkönen vastaa miesten ampumaharjoittelusta, ja Papinsaarella on vastuullaan naisten harjoittelu. Selvällä työnjaolla on haettu sitä, että tuttu ääni ja tapa kommunikoida rauhoittavat urheilijoita kisajännityksen keskellä.

Kun Papinsaarelta kysyy valmentajan tärkeintä tehtävää, vastaus tulee nopeasti.

– Ykkösjuttu on se, että tarkkailen urheilijan tekemistä: teknistä suorittamista, ampuma-asennon rakentamista, lataamista, sitä kuinka urheilija siirtää asetta täplältä toiselle.

– Lisäksi keskustelemme tähtäinkuvasta ja liipaisutapahtumasta. Liipaisun ajoituksen on oltava kunnossa. Kun silmä antaa käskyn sormenpäälle, laukauksen on lähdettävä oikealla hetkellä, Papinsaari selvittää.

Sijoitukset ratkaistaan ampumapenkalla

Papinsaari tuntee ammuntaan liittyvät asiat tarkasti, mutta sanoo kuitenkin olevansa ampumahiihtovalmentaja.

– Yhtä lailla olen selvillä urheilijoiden fyysisestä puolesta. Mehän siinä aina olemme lähimpänä. Yhteistyötä tehdään koko ajan urheilijan ja hänen henkilökohtaisen valmentajansa kanssa.

Ampumahiihtokisat kulminoituvat ampumapenkalla. Tärkeää suoritusta häiritseviä tekijöitä on paljon.

– Fyysinen rasitus. Elimistöön kehittyvä maitohappo, joka hidastaa elimistön toimintaa. Ulkoiset tekijät, kuten urheilijan tuntema menestyspaine ja ajatukset siitä, että nyt on osuttava, Papinsaari luettelee.

Papinsaari laskeskelee, että kaikille suomalaisille maajoukkueurheilijoille kertyy kevääseen mennessä yli 15 000 laukausta. Toistojen määrällä ampuminen yritetään saada sellaiselle tasolle, että kaikki tapahtuu kuin automaattisesti.

Tuuli, lumi- tai vesisade ja erilaiset valaistusolosuhteet ovat tietenkin myös ampumista hankaloittavia muuttuvia tekijöitä.

– Olosuhteet voivat muuttua niin nopeasti, että urheilijan on puolessa sekunnissa päätettävä, mitä tekee. On pystyttävä siirtämään tähtäintä, tai otettava ennakkoa tuulta vastaan. Puhtaassa tähtäinkuvassa täplä on keskellä rengasta. Sen lisäksi harjoittelemme tuuliennakkoa, eli epäpuhtaalla tähtäinkuvalla ampumista.

Korjauksia suuntaan ja toiseen

Pystyammunnassa tuuli heiluttaa ampujaa, ja aseen piippu liikkuu.

– Ase ei pysy kenelläkään paikallaan. Pystyammunnassa ammutaan liikkeestä ja liipaisuvalmiuden on oltava kunnossa.

Makuuammunnassa ampuja korjaa luodin lentorataa. Mari Eder teki sunnuntain pikakisassa tähtäimeen tuulikorjauksen, mutta ei huomannut tuulen taas muuttuneen toiseen laukaukseen. Laukaus meni korjauksen suuntaan ohi. Eder otti korjauksen takaisin, ja jatkoi ampumista.

– Siinä meni kymmenen sekuntia hukkaan. Ennakolla ampuminen olisi ollut oikea ratkaisu. Olisi vain pitänyt rohkeasti ampua tuulta vastaan ensimmäinen laukaus, vilkaista latausliikkeen aikana viiriä, ja jatkaa sen jälkeen puhtaalla tähtäinkuvalla. Sillä olisi voinut saada sen yhden ohilaukauksen pois.

– Olisi voinut, mutta eihän siitä asiasta kukaan voi olla sataprosenttisen varma, Papinsaari naurahtaa.

"Huonoja olosuhteita ei ole vältelty"

Papinsaari ei hyväksy puheita, joiden mukaan tuulessa ampuminen olisi erityisen vaikeaa suomalaisille. Kaisa Mäkäräinen on suurin menestystoivo, mutta hänelläkin on ollut usein vaikeuksia kovan tuulen takia.

– En minä sanoisi, että suomalaiset eivät osaa ampua. Se kaikki kulminoituu jotenkin Kaisaankin. Ehkä tuulisista olosuhteista on tullut vuosien saatossa jonkinlainen kynnys, ettei hän luota itseensä.

– Kun aamulla näkee, että on kova tuuli ja puut heiluvat, koko päivä alkaa liukumaan väärälle raiteelle. Aika monta kertaa on käynyt niin.

– Makuuammunnassa väitän, että Kaisa on äärettömän hyvä tuulikeleillä.

Papinsaaren mukaan suomalaiset ovat harjoitelleet riittävän paljon vaikeissa olosuhteissa ampumista.

– Huonoja olosuhteita ei ole vältelty, olemme harjoitelleet tuulessa ja vesisateessa. Kaikki on vain kiinni siitä, että urheilija pystyy käyttämään omat taitonsa hyväkseen kilpailutilanteessa.

Haapala Petri
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi