Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Hiihtolajit

Aino-Kaisa Saarinen haluaa viedä urheilua kohti tasa-arvoa – "Sanotaanko miehelle, että kun sinulla on se pieni lapsikin"

Pomot ovat muuttuneet parempaan päin Aino-Kaisa Saarisen oman kilpauran alkuajoista. Entinen huippuhiihtäjä ja nykyinen pääsihteeri on osallistunut 29 muun eurooppalaisen tulevaisuuden urheilujohtajan kanssa vastuullisen johtamisen New Leaders -ohjelmaan.

”Jos arvostin ennen omaa työtäni urheilijana paljon, arvostan sitä nyt vielä enemmän”, Aino-Kaisa Saarinen sanoo urheilijan tiukasta ja aikataulutetusta työstä oltuaan vuoden niin sanotusti tavallisissa töissä. Kuva: Katja Luoma

Aino-Kaisa Saarinen on ollut Salpausselän kisojen pääsihteeri yli 15 kuukautta. Reilussa vuodessa urheilijan ajatusmaailma on vaihtunut urheilujohtajan ajatusmaailmaan, vaikka urheilujohtajana entinen huippuhiihtäjä myöntää olevansa vielä ”in progress”, kehitysvaiheessa. Tietenkään parinkymmenen vuoden ammattiurheilua ei pyyhitä pois noin vain, eikä Saarisen nykyisessä työssä pidäkään.

– Minun mielestäni hyvän urheilujohtajan yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on se, että hän ymmärtää urheilijaa. Ilman urheilijaa ei ole urheilua eikä urheilujohtajaa. Sen pyrin pitämään mielessä.

Tiistaina Saarinen ja hänen mentorinsa, Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Timo Ritakallio pitävät avajaispuheen Helsingissä New Leaders Forumissa. Saarinen valittiin vuosi sitten mukaan New Leaders -ohjelmaan, jossa rakennetaan tasa-arvoista ja vastuullista urheilujohtamista.

New Leadersissa tulevaisuuden urheilujohtajia kutsutaan muutoksentekijöiksi. Suomessa muutos alkoi kuitenkin onneksi jo aikaisemmin. 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa Saarinen koki urheilujohtajat hyvin etäisinä.

– Tuntui, että heille ei uskaltanut sanoa mitään. Ihan alkuun heitä harvemmin edes näki. He tulivat arvokisoihin, joissa ei ole mahdollisuutta isompaan keskusteluun, eivät leireille, joilla on parempi tutustua. Nykyisin on erilaista. Johtajat ovat paljon lähestyttävämpiä. He tulevat tervehtimään ja esittäytymään. Johtajat ovat muuttuneet.

Olympiakomitean puheenjohtaja Timo Ritakallio on mentoroinut Aino-Kaisa Saarista johtamisesta ja vastapalveluna saanut itse Saariselta hiihto-opetusta. Kuva: Katja Luoma

Suomesta puuttuvat naiset valmennuksesta

Saarinen näkee, että Suomessa tilanne on aika hyvä verrattuna moniin muihin maihin, mutta yhä esimerkiksi tasa-arvossa on parannettavaa.

– Olemme menossa hyvään suuntaan, muttei pidä jäädä oletukseen, että asiat etenevät omalla painollaan. Sen eteen pitää tehdä töitä aktiivisesti. Pitää haastaa itseään ajattelemaan uudella tavalla.

Naisille suunnattu tulevaisuuden hiihtojohtajien seminaari Norjassa avasi Saarisen silmiä suomalaiselle valmentamiselle. Seminaarin kaikki suomalaiset olivat urheilujohtajia, mutta esimerkiksi Norjasta ja Ruotsista mukana oli paljon myös valmentajia.

– Suomessa on ehkä naisia urheilujohdossa, mutta ei paljoa valmentajina ainakaan hiihdossa. Meiltä puuttuu esikuvia. Norjalainen Guri Hetland oli Sveitsin maajoukkueen valmentaja, kun Dario Cologna oli huipulla. Nyt Guri vetää Trondheimin MM-kisahakua.

Suomessa urheilujohdossakaan nainen ei pääse eroon vähätteleviä kommentteja naiseudesta tai äitiydestä, vaikka Suomen olympiakomitea tekee tasa-arvon eteen töitä sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

– Sanotaanko miehelle, että kun sinulla on se pieni lapsikin ja kun te miehet olette miehiä, Saarinen puuskahtaa.

Saarinen ajaa vahvasti tasa-arvoa, mutta ei halua ryhtyä pelkästään naisasianaiseksi. Voisi ehkä sanoa, että hän on urheilun asialla, ei vain naisurheilun.

– Pidän vahvasti naisten puolia, mutta haluan olla urheilujohtaja, en naisurheilujohtaja.

Hän haluaa, että pääsemme irti nais-etuliitteestä ja puhumme miesten ja naisten sijaan urheilijoista. Ilonaihe onkin se, että tämä on linjaus myös kansainvälisen hiihtoliitto FIS:n säännöissä ja kaikissa teksteissä.

FIS on sikäli harvinainen kattojärjestö, että sen johdossa on ollut nainen jo pitkään, Saras Lewis. Parannettavaa on sielläkin. FIS:n tavoite on, että vuonna 2022 sen komiteoiden jäsenistä 30 prosenttia on naisia. Kansallisten liittojen täytyy siis valita edustajikseen yhä enemmän naisia. Saarinen seuraa asiaa mielenkiinnolla.

– Joko lisätään komiteoiden edustajien määrää tai sitten edustajina olevia miehiä pitää vaihtaa naisiksi. Kommunikointiin on panostettava, että päästään tavoitteeseen mutta miehet eivät koe olevansa uhattuina.

– Haluan tuoda tasa-arvokeskusteluun, että ihmiset näkevät mahdollisuutena sen, että naisilla on samanlaiset oikeudet kuin miehillä, eikä sitä koeta uhkana.

Naiset hukataan urheilu-uran jälkeen

New Leaders -koulutusohjelmassa osallistujien piti tehdä pohtia, millainen muutos omassa organisaatiossa voitaisiin tehdä tasa-arvon edistämiseksi. Aino-Kaisa Saarinen ehdottaa, että Suomen olympiakomitean urheilijavaliokuntaan valittavien äänestystä muutetaan. Nyt urheilija on voinut äänestää useaa ehdokasta. Saarinen ehdottaa, että on äänestettävä tasavertaisesti naisia ja miehiä.

Lisäksi Saarinen haluaa kehittää Suomessa alumni-toimintaa. Hän nostaa esille entisten urheilijoiden, erityisesti naisten, huomioimisen uran jälkeen. Heidät tulisi pitää ajan tasalla New Leadersin tapaisista mahdollisuuksista, sillä nyt moni nainen siirtyy urheilu-uran jälkeen pois urheilun parista.

– Me naiset olemme miehiin verrattuna itsekriittisempiä siinä, että kun olemme vähän aikaa erossa urheilusta, ajattelemme, että tietotaito katoaisi, Saarinen viittaa esimerkiksi perheen perustamiseen uran jälkeen.

Tieto koulutuksista voisi ehkä herättää entisiä urheilijoita hakeutumaan koulutuksiin ja urheilualan töihin.

– Naiset katoavat johonkin urheilu-uran jälkeen. Olympialaisissa urheilijoissa alkaa olla naisia ja miehiä 50 ja 50 prosenttia, mutta se ei näy esimerkiksi urheilujohtajissa tai valmentajissa.

Näemmekö Aino-Kaisa Saarisen tulevaisuudessa kansainvälisenä urheilupomona? Kuva: Katja Luoma

Hiihtäjästä on kuoriutumassa uraohjus

Urheilun johtotehtävissä naisen on vaikea olla olematta naisten asialla. Sen verran harvinainen naissukupuoli siellä on, lajissa kuin lajissa ja niin kansainvälisesti kuin kansallisesti. Sen näkee olympiakomiteoissa: kansallisten olympiakomiteoiden puheenjohtajista naisia on vain kahdeksan prosenttia ja jäsenistä 23 prosenttia.

Jalkapalloliiton varapuheenjohtaja Katri Mattsson on Suomen toinen edustaja New Leaders -ohjelmassa. Mattsson on Euroopan jalkapalloliiton jalkapallokomitean ainoa naisjäsen.

– Olen ainoa nainen SUL:n (Suomen urheiluliiton) markkinointiyhtiö Track & Field Finlandin hallituksessa, Saarinen kertoo. Hän hieman hymähtää samalla, ehkä sen vuoksi, että tästäkin puhuessa sukupuoli nousee esiin, vaikkei se ollut tarkoitus.

Saariselle yleisurheilussa mukana oleminen on erityisesti mahdollisuus laajentaa näkökulmaansa toiseen suureen yksilöurheilulajiin. Hän ei koe, että sukupuoli olisi noussut esille Sami Itanin uudistaman hallituksen toiminnassa.

– Jos molemmat sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuina, päätöksenteko on todennäköisesti parempaa, Saarinen sanoo yleisesti johtamisesta.

Huippu-urheilijasta näyttää olevan pieni askel uraohjukseksi.

– Kansainvälinen urheilujohtaminen olisi kiinnostava asia tulevaisuudessa, mutta mennään pikku hiljaa. Tämä on hyvä työalusta aloittaa, Selän pääsihteeri sanoo.

Mikä?

New Leaders

Suomen Olympiakomitea (OK), Euroopan olympiakomiteat ja Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) järjestivät vuoden mittaisen urheilujohtamisen New Leaders -koulutusohjelman, jonka päätöstilaisuus New Leaders Forum on tämän viikon alussa Helsingissä.

KOK:n tasa-arvopalkinnon vuonna 2017 voittanut Birgitta Kervinen on nainen New Leaders -ohjelman idean takana.

Ohjelman kulmakivi on muutosjohtaminen, jossa tasa-arvo, hyvä hallinto ja vastuullisuus korostuvat.

Mukaan valittiin 30 osallistujaa Euroopasta, 15 naista ja 15 miestä. Suomesta Aino-Kaisa Saarinen ja Katri Mattsson.

Osallistujat valitsivat mentorikseen kokeneen urheilujohtajan. Saarisen mentorina toimi OK:n puheenjohtaja Timo Ritakallio.

Suvi Lempinen
suvi.lempinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi