Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Hiihtolajit

"Se elämänmuutos on valtava" – Matti Heikkinen myöntää huippu-urheilusta luopumisen aiheuttaneen vieroitusoireitakin

Entisellä huippuhiihtäjällä ei ole ajankäyttöongelmia, sillä perhe, kauppatieteiden opinnot ja hyvinvointiliikunta täyttävät arjen tehokkaasti.

Matti Heikkinen pitää Lahden 2017 MM-hiihtojen pronssia ”kokonaisvaltaisena kokemuksena ja projektina uransa palkitsevimpana juttuna”. Kuva: Katja Luoma

Loistavan kilpahiihtouransa viime kevääseen päättäneestä Matti Heikkisestä on kuoriutunut loistava puhuja. Se kävi selväksi alkuviikosta Jyväskylän kansallisessa liikuntafoorumissa, jossa analyyttinen Heikkinen kävi sujuvasti 25 minuutissa läpi 26 vuotta kestäneen hiihtouransa.

Ihastusta herättänyt Heikkisen esiintyminen oli otsikoitu ”Tiedolla maailman huipulle – näyttöön perustuva valmennus”.

– Tämä ei ole mikään lähteisiin perustuva reflektointi, vaan nämä ovat omia havaintoja ja kokemuksia huippu-urheilun saralta. Uskon, että niistä on teille enemmän lisäarvoa kuin siitä, että kertoisin jotain tutkimustietoa, hän ilmoitti kuulijoilleen.

Laiva pysyi pinnalla

Heikkinen, 35, ehti hiihtää peräti 17 vuotta Suomen maajoukkueessa voittaen henkilökohtaisen maailmanmestaruuden ja kolme MM-pronssia. Hän liittyi maajoukkueeseen 2002 Lahden MM-katastrofin jälkeen.

– Sitä ennen oli suomalaisessa hiihdossa tapahtunut aika valtava mullistus. Järjestelmä kaatui – ei varmasti tarvitse selittää kenellekään miksi – ja seurasi osaaja- ja resurssikato urheilijan näkökulmasta. Samalla hiihdossa alkoi erittäin nopea kehitys kansainvälisesti: tuli uusia kilpailumuotoja, sprintti ja yhteislähtöjä. Pienellä aikaviiveellä tuli Tour de Ski ja muut tourit. Radat uusiutuivat televisioinnin takia hyvinkin vahvasti ja sitten vielä olosuhdepuolella hiihdettiin koko ajan enemmän keinolumella, Heikkinen muisteli.

Jos haluaa olla maailman paras, pitää toimia sen mukaisesti. Entinen huippuhiihtäjä Matti Heikkinen

Vuodet 2002–2005 maastohiihto seilasi Reijo Jylhän komentamana.

– Reijo on joskus puhunut laivasta ja pinnalla pysymisestä. Hän puhui siitä, ettei laivan suunnalla ollut niin väliä vaan siitä, että pysyttäisiin pinnalla. Se kuvaa hyvin sitä, missä tilassa maastohiihto oli.

"Mahtavat kisat, valtavat paineet"

Norjalainen Magnar Dalen otti Suomi-laivan komentoonsa 2006.

– Joskus tarvitaan ulkopuolista näkemystä, jotta muutos saadaan käyntiin ja vietyä läpi. Siinä Dalen oli ensiarvoisessa asemassa. Hän pisti porukan tekemään töitä. Hänellä ei ollut systeemin sisällä mitään auktoriteetteja, joita piti kunnioittaa.

Dalenin aikana Heikkinen voitti kaksi MM-pronssia 2009 ja MM-kullan 2011. Kun Dalen väistyi 2014, ohjat otti jälleen Jylhä.

– Silloin lähdettiin järjestelmällisesti luomaan suomalaista tapaa toimia. Samaan aikaan Jukka Viitasalo, silloinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen johtaja totesi, että Kihun pitää päästä lähemmäs hienhajua ja se konkreettisesti toteutui.

Järjestelmä osoitti toimivuutensa Lahden MM-hiihdoissa 2017. Suomalaiset hiihtivät viisi mitalia. Heikkinen taisteli hienon loppukiripronssin 50 kilometriltä.

– Mahtavat kisat, valtavat paineet, Suomi 100 vuotta ja talviurheilun päätapahtuma. Voi sanoa, että vaikka sitä kirkkainta mitalia ei tullut, se oli kokonaisvaltaisena kokemuksena ja projektina urani kaikista palkitsevin juttu. Se projekti lähti itselläni liikkeelle 2014. Sotshin olympialaisten jälkeen totesin, ettei tämä tekemisen taso riitä.

Matti Heikkisen mukaan kokemusperäisen tiedon merkitys kasvaa, kun toiminnan taso nousee. Usein sitä on haettava ulkomailta. Kuva: Jaana Kautto

Tietoa osattava etsiä

Tietoa Heikkinen hankki uransa aikana omatoimisesti Norjastakin. Hän vietti keväällä 2016 kuukauden Holmenkollenilla treenaten muun muassa maailman ykkösmiehen Martin Johnsrud Sundbyn kanssa ja seuraten hänen harjoitteluaan.

– Kriittisyys, objektiivisuus, sen merkityksellisyyden ja totuudenmukaisen tiedon havaitseminen on kaikkein tärkeintä. Kannattaa mennä sinne, missä sitä huipputulosta ja huippu-urheilua tehdään. Monesti se tarkoittaa sitä, että pitää mennä Suomen rajojen ulkopuolelle. Kokemusperäisen tiedon merkitys kasvaa, kun toiminnan taso nousee.

Kun Heikkinen aloitti maajoukkueessa 2002, kokemusperäisistä tietoa edelliseltä maajoukkuesukupolven huipuilta ei ollut tarjolla. Seuraavalla sukupolvella oli hieman helpompaa.

– Uskallan nyt käyttää Iivo Niskasta esimerkkinä, kun tunnen miehen sen verran hyvin. Iivolla oli aika hyvä pöytä tulla tavallaan siihen istumaan, koska siinä oli kuitenkin Sami Jauhojärveä, Heikkistä ja monia muita, jotka pystyivät sparraamaan. Toivottavasti niiden oppien myötä hän teki läpimurron muutama vuosi aikaisemmin.

Some ei tuo lisäarvoa

Heikkiselle kilpahiihto oli intohimon ammatti. Hän päätti jo 9-vuotiaana haluavansa arvokisamitaleita.

– Jos haluaa olla maailman paras, pitää toimia sen mukaisesti. Lopetin muuten sen takia, että koin, ettei minulla ollut siihen enää mahdollisuutta.

Uransa aikana Heikkinen rajasi kaikki häiritsevät tekijät pois. Esimerkiksi sosiaalista mediaa hän ei käyttänyt – eikä käytä vieläkään.

– Se on sellainen tieto, jota en hirveästi halua. Ihan tietoisesti en ole halunnut itseäni siihen urheilu-urallani altistaa, koska en ole kokenut, että se olisi tuottanut itselleni mitään lisäarvoa.

Perhettään kolmen lapsen isä ei halunnut tuoda urheilu-uransa aikana julkisuuteen. Hänen esikoispoikansa syntyi 2010.

– Kaikki parhaat tulokseni omalla urheilu-urallani tein perheellisenä. Saavutukset perheellisenä ovat minulle paljon arvokkaampia kuin se, ettei minulla olisi ollut lapsia siinä tilanteessa.

"Vieroitustuskissa ei kannatta kieriä"

Onko huippu-urheilusta luopuminen aiheuttanut Heikkiselle vieroitusoireita?

– Tietyllä tavalla on. Se elämänmuutos on valtava, hän myönsi Etelä-Suomen Sanomille.

– Se tärkein asia on ehkä siinä, etten koe, että olisi sellaista harjoittelun paloa. Siinä mielessä on helppo vedota siihen, että jos haluaa huippu-urheilla, pitäisi olla harjoittelun paloa. Kun sitä ei ole, on helppo perustella itselleen, ettei vieroitustuskissa kannatta hirveästi kieriä.

Lenkkeilyä Heikkinen ei ole jättänyt.

Perhe ja opiskelut täyttävät arjen hyvin tehokkaasti. Kauppatieteiden opiskelija Matti Heikkinen

– Kun lenkille lähtee, kyllä sitä aina miettii, mihin tämä toiminta tähtää. Hyvinvointiinhan se tähtää, mutta kun se on tähdännyt 26 vuotta tuloksen tekemiseen, siinä on vielä pieni ristiriita, hän naurahti.

On Heikkinen urheillutkin osallistumalla tapahtumiin.

– Kesän aikana olin Sulkavan souduissa ja Italiassa yhdessä vuorijuoksussa. Syyskuun alussa juoksin maastomaratonin Vuokatissa. Piti kyllä kävelläkin...

Heikkisen arki pyörii siis nykyisin perheen, opiskelun ja terveysliikunnan ympärillä.

– Ajankäyttöongelmia ei ole. Perhe ja opiskelut täyttävät arjen hyvin tehokkaasti. Kävin viime perjantaina ensimmäisessä tentissä yhdeksään vuoteen, kauppatieteiden opiskelija kertoi.

Erkki Kinnunen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi