Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Hiihtolajit

"Leirejä lyhennetty ja tehoja nostettu" - hiihtomaajoukkueen leireillä on riittänyt vauhtia

Uusi ilme sopii maajoukkuekonkarille, mutta paluuta palkintopallitasolle tekevä Anne Kyllönen viihtyisi leirioloissa pidempäänkin.

Anne Kyllönen on pitkästä aikaa saanut valmistautua kauteen terveenä. Maajoukkuekonkari on tyytyväinen nykyleirien koviin tehoihin, mutta viihtyisi leireillä perinteiseen tapaan pidempäänkin. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Yhdessä, tehokkaammin, kovempaa ja kilpaillen.

Suomen maastohiihtomaajoukkueen loppuaan lähestyvän harjoituskauden leiriteemat ovat ytimekkäät ja erilaiset viime vuosiin verrattuna.

Maajoukkuevalmennus kirvoitti viime kaudella kritiikkiä varsinkin Seefeldin MM-hiihtojen jälkeen, kun etsittiin syitä ja selityksiä odotettua kehnompaan menestykseen. Yhtenä syynä pidettiin sitä, etteivät suomalaiset enää leireilläkään tee entiseen malliin yhdessä kovia harjoituksia, vaan kaikki harjoittelevat omien ohjelmiensa mukaan.

Nyt tilanne on ollut toinen, ainakin jos on uskominen urheilijoita ja valmentajia. Miesten puheiden mukaan käytännössä jokainen harjoitus on ollut kamppailu Suomen nopeimman tai kestävimmän tittelistä ja naisissa taas tehoharjoituksissa on löytynyt melkein aina eri ”kuningatar” sen mukaan, minkä ominaisuuksien kehittämiseksi harjoitus on tehty.

– Maksimia on haettu yhdessä kilpailunomaisilla harjoituksilla, tiivistää naisten uusi päävalmentaja Ville Oksanen.

– Leirejä on lyhennetty, mutta tehoja nostettu, komppaa miesten maajoukkueen valmentaja Mikko Virtanen.

Positiivista nuorta energiaa

Naisten A-ryhmässä tapahtui viime kauden jälkeen jo pitkään kaivattua nuorennusta, kun Lahden nuorten MM-kisoista mitaleja hiihtäneet ja Seefeldin MM-joukkueessakin mukana olleet Anita Korva ja Eveliina Piippo nousivat Johanna Matintalon seuraksi maajoukkueen nuorisoketjuun.

Maajoukkueen varttuneemmalle väelle nuorten esiinmarssi on ollut mieleen, vaikka kilpailu koveneekin.

– He ovat tuoneet oikein positiivista nuorta energiaa. Tytöt ovat rohkeasti lähteneet haastamaan meitä vanhempia. Me saamme heiltä uusia ideoita ja he vastaavasti saavat meiltä oppia vanhoista toimintatavoista. Uskon, että meillä on koossa kaikkinensa aika hyvä ”mixi”, kehuu Anne Kyllönen, joka yhdessä Kerttu Niskasen ja Laura Monosen kanssa muodostaa maajoukkueen yli kolmikymppisten ketjun.

Kyllöselle maajoukkueleirien kovavauhtiset yhteisharjoitukset ovat olleet mieleen.

– Ne ajavat koko joukkuetta eteenpäin. Joku on hyvä jossain harjoituksessa ja joku toinen toisena päivänä. Hyvä tasonmittari. Maajoukkueen leiritys on toiminut tällä kaudella ihan hyvin, mutta minä ainakin kaipaisin myös niitä pidempiä leirijaksoja, hän sanoo.

Kompromisseja ei ole tarvittu

Anne Kyllönen on ollut maailmancupin henkilökohtaisissa kisoissa kahdeksan kertaa palkintokorokkeella. Parin vaikean vuoden jälkeen hän hakee paluuta vuosikymmenen puolivälin parhaaseen teräänsä, kun selkävaivatkin on selätetty. Viime talvenakin Kyllönen hiihti itsensä MM-joukkueeseen, vaikka selän välilevyn pullistuma leikattiin vuosi sitten syyskuussa.

– Voin sanoa olevani nyt 100-prosenttisessa kunnossa, leikkauksen jälkeen kaikki on mennyt hyvin, eikä mitään kompromisseja ole tarvinnut tehdä. Olen voinut keskittyä vain harjoitteluun.

Tytöt ovat rohkeasti lähteneet haastamaan meitä vanhempia. Hiihtäjä Anne Kyllönen

Ja harjoiteltu on. Valmentajansa, maajoukkueen ex-päävalmentajan Reijo Jylhän kanssa hän on hakenut harjoitteluunsa parhaita elementtejä parhailta vuosiltaan.

– Tässä iässä (31) perustaso on jo olemassa. Nyt on haettu ylävartaloon voimaa ja lisäksi on tehty pieniä muutoksia vapaan hiihtämiseen. Ei mitään ihmeellistä, sanoo Kyllönen, joka on tehnyt uransa parhaat hiihdot perinteisellä, mutta ollut maailmancupissa palkintokorokkeella myös yhdistelmähiihdossa.

Ruka, Tour de Ski ja Lahti

Tour de Ski on arvossaan taas tällä kaudella, kun kellään tähtihiihtäjällä ei ainakaan arvokisoihin vedoten ole perustetta jättää raskasta kiertuetta väliin. Anne Kyllöselle se on Rukan ja Lahden maailmancupien ohella yksi talven päätavoitteista.

– Silloin kun kaikki on hyvin, on tour toiminut minulla aina kunnon nostajana, perustelee parhaimmillaan kuudentena Alpe Cermisin päälle kivunnut Kyllönen.

Hän on nähnyt myös kovan leikin toisen puolen ja joutunut jättämään kiertueen kesken.

Kyllönen kuuluu maajoukkueen ulkopuolella ainakin tämän kauden harjoittelevan Krista Pärmäkosken ohella siihen joukkoon hiihtäjiä, jotka luottavat ympärivuotiseen korkeanpaikan harjoitteluun.

– Se on sopinut minulle aina, kun kaikki asiat ovat muuten kunnossa. Tällä kaudella pyrin olemaan ylhäällä niin paljon kuin mahdollista.

Torstaina Val Senalesiin maajoukkueen mukana matkannut Kyllönen esimerkiksi palasi omalta leiriltään Livignosta vain puolitoista viikkoa sitten. Puolentoista viikon maajoukkueleiri ei hänelle riitä.

Italian leirin jälkeen hän jatkaa edelleen Vuokatin kautta Lapin lumille.

– En tule ”alas” (Etelä-Suomeen) enää ollenkaan ennen kilpailukautta, sanoo Kajaanista kotoisin oleva hiihtäjä, joka muutaman Hollolassa asutun vuoden jälkeen siirsi kirjansa kesäkuussa Jyväskylään.

Maastohiihto

Kausi 2019/20

Suomalaishiihtäjien kausi alkaa pääsääntöisesti Vuokatin Suomen cupista 2.–3. marraskuuta. Ennen maailmancupia hiihtäjien vauhtia tarkkaillaan Oloksen Tykkikisoissa sekä Rovaniemen Suomen cupissa.

Maailmancup alkaa perinteisesti Rukalta 29.11.–1.12. Ohjelmassa on minitour (sprintti, p, 10/15 km, p, väliaikalähdöllä sekä 10/15 km, v, takaa-ajona.

Tour de Skin ohella kauteen kuuluu uutuutena helmikuussa Ruotsissa ja Norjassa hiihdettävä viiden osakilpailun Skandinavian-tour.

Salpausselän kisoissa Lahdessa kilpaillaan 29.2.–1.3. klassiset 10/15 kilometriä perinteisellä hiihtotavalla väliaikalähtönä sekä viestit.

Cup-kausi päättyy Pohjois-Amerikan kiertueeseen. Kauteen kuuluu 41 henkilökohtaista kilpailua, ja päälle viestit, parisprintit sekä sekaviesti.

Juha Hölttä
juha.holtta@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi