Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Hiihtolajit

"Kaikki eivät pääse jokaiseen haluamaansa kisaan" – 23 urheilijaa kamppailee 12 paikasta maastohiihdon maailmancupiin

Maajoukkuehiihtäjien on oltava kunnossa heti alkukaudesta. Cupin avaavan Rukan minitourin jälkeen alkaa kova karsinta edustuspaikoista.

Urheilijoilla on kova halu kilpailla maailmancupissa arvokisatalvia enemmän, mutta maajoukkueen johtajan Matti Haaviston mukaan kaikki eivät mahdu kaikkiin haluamiinsa kisoihin. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Maastohiihdossa ei ole tänä talvena arvokisoja, mutta se ei tee marraskuussa alkavasta kaudesta mitään välivuotta. Urheilijat ovat asettaneet itselleen erilaisia tavoitteita maailmancupin kokonaiskilpailuista eri toureille sekä yksittäisiin kilpailuihin. Yhteisenä nimittäjänä Suomen maajoukkuehiihtäjille on halu urakoida arvokisatalvia useampia maailmancupin viikonloppuja.

Maailmancup alkaa perinteisesti Rukalta marras-joulukuun vaihteessa. Käytännössä kaikki maajoukkuehiihtäjät ovat ilmoittaneet halustaan olla kunnossa heti kauden alussa kotiyleisön edessä.

Kotiyleisön lisäksi talven hyvään starttiin on paljon painavampikin syy. Rukan kolmen kilpailun minitourille Suomi saa isäntämaan kansallisen ryhmän ansiosta yhteensä peräti 30 urheilijaa, mutta sitten alkaakin karsinta, ja aika kovalla kädellä.

– Kaikki halukkaat eivät varmasti pääse mukaan jokaiseen haluamaansa kisaan, totesi päävalmentajan roolista maajoukkueen johtajaksi siirtynyt Matti Haavisto keskiviikkona Helsinki-Vantaan lentoasemalla, missä järjestettiin hiihtomaajoukkueen mediatilaisuus.

"Jokaiselle löytyy kisoja"

Viime vuoden kokonaismenestyksen perusteella neljällä maalla, Suomen lisäksi Norjalla, Ruotsilla ja Venäjällä, on lähtökohtaisesti kuusi mies- ja kuusi naispaikkaa maailmancupin osakilpailuihin.

– Ja meillä on 23 urheilijaa maajoukkueessa, perusteli Haavisto.

Maajoukkueen johtajan mukaan 12 paikan maksimi ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä esimerkiksi minitoureille, kuten Rukalle, saavat henkilökohtaisen paikan sprintin kokonaiskilpailussa viime kaudella 20 parhaan joukkoon sijoittuneet (suomalaisista Krista Pärmäkoski ja Joni Mäki), kaikkiin kisoihin henkilökohtainen paikka on myös viime kauden kokonaiscupin voittajilla ja kauden vanhetessa sellaisen saa myös Skandinavian cupin johtaja.

– Meillä on maajoukkueessa niin sprinttereitä kuin distanssihiihtäjiäkin, joten kyllä sieltä varmasti jokaiselle niitä kisoja löytyy, korosti Haavisto.

Iivo Niskanen sai keskiviikkona presidentti Sauli Niinistön vajaa vuosi sitten myöntämän ritarimerkin Timo Laitiselta ja Antero Karumaalta. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Niskanen sai kunniamerkkinsä

Maajoukkue kokoontui keskiviikkona lentoasemalle, koska iso osa hiihtäjistä suuntaa torstaina korkean paikan leirille Italian Val Senalesiin. Leiri on alkukauden kannalta vuoden tärkeimpiä, mutta iso osa hiihtäjistä jättää sen myös väliin.

– Jos on epävarma olo, ei ylös kannata lähteä. Joillain on myös huonoja kokemuksia aiemmilta vuosilta, eivätkä he halua riskeerata mitään tässä vaiheessa kautta. Siellä pitää malttaa harjoitella järkevästi, koska 3 000 metrissä hiihtäminen on äärimmäisen raskasta ja kuormittavaa. Siellä asutaan 2 000 metrissä, joten palautuminen on hitaampaa ja siksi vauhtien kanssa pitää olla tarkkana, selvitti Haavisto.

– Onnistuessaan leiri on kuitenkin todella hyvä, hän korosti.

Kyllä sieltä varmasti jokaiselle niitä kisoja löytyy. Hiihtomaajoukkueen johtaja Matti Haavisto

Yksi kotimaahan jäävistä hiihtäjistä on Iivo Niskanen, joka vajaan kymmenen kilometrin jäätikköladun sijaan aikoo tahkota muun muassa Ristomatti Hakolan ja Perttu Hyvärisen kanssa Vuokatin ensilumenlatua.

– Iivo on ollut aiemmin joka vuosi mukana ja kokemukset ovat olleet hyviä, mutta nyt on mahdollista kokeilla myös erilaista lähestymistapaa talveen, perusteli Haavisto.

Niskaselle luovutettiin keskiviikkona presidentti Sauli Niinistön viime itsenäisyyspäivänä myöntämä olympiavoittajien Suomen Leijonan ritarikunnan I luokan ritarimerkki solkineen. Kunnianmerkki oli Niskaselle jo toinen, mutta hieman erilainen kuin Sotshin parisprintin olympiavoitosta saatu, sillä joukkuelajeissa ansiomerkin olympiarenkaat ovat eri väriset.

Juha Hölttä
juha.holtta@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi