Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Hevosvoima

Hevosenhoitajia muistetaan raveissa joskus hyvin, välillä huonommin

"Se kolahtaa, jos sattuu omalle osalle", Minna Kauhanen sanoo hevosenhoitajien huomiotta jättämisestä.

Workout "Stevie" Wonder on hienoluonteinen urheilija, Minna Kauhanen kehuu. Kuva: Sami Lettojärvi

Kun ravivalmentaja Jarno Kauhanen tekee eläinlääkärin työtään, kotitilan ravitallissa hommat jatkuvat. Siitä pitää huolen puoliso ja hevosenhoitaja Minna Kauhanen.

Valmentaja ilahtuu, kun tällä kertaa haastatteluun halutaankin hevosenhoitaja.

– Hoitajia pitäisi nostaa enemmän esille. Nyt ollaan asian ytimessä.

Tänä syksynä alkanutta Kavioliigaa esiteltiin etukäteen paitsi raviurheilun uutena avoimen tason sarjana myös taustajoukkojen esille nostajana. Vielä se ei ole maata mullistanut, vaikka hoitajat saivatkin oman hoitajapörssinsä Kavioliigassa. Joku heistä palkittaneen liigakauden lopuksi.

Hoitajan tärkein kiitos on tyytyväinen hevonen, mutta eihän sen tarvitse olla ainoa kiitos. Osassa kilpailuista ja radoista muistetaan hoitajiakin, osassa ei. Kun hevonen menestyy, hoitajan nimeä muistetaan harvoin mainita.

– Se kolahtaa, jos sattuu omalle osalle. Hoitaja tekee kaiken työn hevosen kanssa päivittäin, Minna Kauhanen sanoo.

Hippoksen Heppa-järjestelmään tuli viime vuonna mahdollisuus lisätä hevosille valmentajan lisäksi tieto hoitajasta.

Siisti sisätyö vaihtui hevoshommiin

Minna Kauhanen jätti päivätyönsä Kauhasten ensimmäisen menestyshevosen Womanizerin uran ollessa nousukiidossa. Hevos- ja luomutilalla Hollolan Okeroisissa on lokakuisenakin päivänä kuvankaunista, mutta voisi ajatella, että joskus tulisi ikävä siistejä sisätöitä pankki- ja vakuutusalalla.

– En ehkä kaipaisi raskaita ja likaisia ulkohommia, mutta en enää voi kuvitella elämää ilman hevosia. Toivottavasti terveys kestää, koska terveyttä ja kuntoahan tämä vaatii, Minna Kauhanen sanoo.

Hevosten ruokinta, hoito, treeni ja tallin siivoaminen täyttävät päivät. Tallissa on seitsemän hevosta, joista kuusi on kilpailevia ravihevosia. Hevoset asuvat pihatoissa ja lepäävät sisällä tallissa aamupäivisin. Se tarkoittaa, että päivittäin on siivottava sekä pihatot, tarhat että karsinat.

– Kun Jarno on täällä, teemme työt yhdessä tasa-arvoisesti.

Yleensä molemmat ovat tallilla ajopäivinä eli maanantaisin ja perjantaisin. Välipäivinä Minna Kauhanen tarvittaessa liikuttaa hevosia ratsastaen, ringissä juoksuttaen tai ajaen, mitä mikäkin hevonen tarvitsee.

Vaikka eläinlääkärin tallilla ollaan, hevosia hoidetaan mahdollisimman luonnonmukaisesti. Rutiineihin eivät kuulu edes monella ravitallilla tutut päivittäiset ruumiinlämmön mittaukset, jalkojen kylmäykset ja käärimiset.

– Jalkojen käärimisestä emme ole kokeneet mitään hyötyä. Kun hevoset saavat käppäillä pihalla itsekseen, ei tule ylimääräistä turvotusta jalkoihin, Jarno Kauhanen sanoo.

Kauhasten talli on Hollolan maaseudulla. Kuva: Sami Lettojärvi

Runsas ulkoilu auttaa siihenkin, että hevonen pysyy elastisena. Minna Kauhanen tekee tarvittaessa hevosille pientä lihashuoltoa, mutta hevoshierojaksi hän ei suostu itseään kutsumaan, ja harvoin tallilla hierojakaan vierailee.

– Pyritään siihen, että valmennus on sellaista, ettei tule lihasjumeja. Uskon ratsastusjumppaan kentällä. Kaikenlaista apuvälinettä on tarjolla ja niitä tyrkytetään meillekin jatkuvasti, mutta laser on ainoa vempain, joka on meillä käytössä, Minna Kauhanen sanoo.

Monessa kohtaa tärkein apuväline on hoitajan silmä, joka näkee hevosesta, onko sillä kaikki kunnossa.

– Se perustuu kokemukseen ja tuttuihin hevosiin. Olen niiden äiti.

Tallin tähti aktiivisella eläkkeellä

Tallin ainoa ei-starttihevonen on Womanizer. Kymi GP -voittaja ja yli 600 000 euroa juossut ruuna viettää 15-vuotiaana eläkepäiviään Kauhasten tallissa niin ikään 15-vuotiaan Matilda-tyttären ratsuna.

– Hyviä hevosia on ollut Womanizerin jälkeenkin, mutta lähelle sitä eivät ole muut vielä yltäneet, Minna Kauhanen sanoo.

– Toivottavasti se pysyy terveenä niin, että pystymme aktivoimaan sitä ja pitämään elämän syrjässä kiinni. Se ei ole hevosen elämää, jos hevonen jää tallin nurkkaan seisomaan. Sille on oma paikka kotona sitten, kun aika on.

Kaikki hevoset hoidetaan yhtä hyvin, mutta toisilla on suurempi paikka hoitajan sydämessä.

– Niihin, jotka ovat täällä monta vuotta, kiintyy.

– Minulla on kivat työkaverit. En voi valittaa. Nämä ovat kilttejä ja hienoja, urheiluun jalostettuja hevosia. On kiva, kun ne voivat tehdä sitä, mikä on niiden juttu, Minna Kauhanen sanoo.

Ravit Jokimaalla lauantaina klo 14.

Suvi Lempinen
suvi.lempinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi